maanantai 23. heinäkuuta 2018

Marjanpoimintaa ja kierrätystä

Keräsin viimeisetkin pihan viinimarjat talteen. Mustat menivät likööriksi, punaisista tein hyytelöä. Toinen satsi jopa onnistui, kun vihdoin löysin kaupasta hyytelöimisainetta (ensimmäisen meni ihan liruksi, kun käytin hilloamisainetta ja se päätyy aikanaan pataan). Hannu haki tikkaat ja poimi kypsät kirsikat minun syötäväkseni. Ihmettelimme, kun ne eivät olleet kelvanneet linnuille. Naapurin pikkutytötkin kävivät keräämässä vadelmia ja huutelivat pihalla Hannua, kun olivat luvanneet tuoda tälle maistiaisia.

Naapurin Tomi tuli auttamaan talomme vanhojen ovien kuskaamisessa vintistä ulos. Minä säästyin kantamiselta kokonaan ja hoidin vain jälkisiivouksen. Tarkoitus on viedä ovet joko Billnäsin Rakennusapteekkiin tai laittaa netissä myyntiin.

Harjoitimme myös vaihtokauppaa; Hannu sai Samin kuntopyörän ja sen alta lähti Suville mummun vanha keinutuoli.

Olemme alkaneet kerätä muovijätteitä erilliseen pussiin. Emme koskaan osta kaupan muovikassia, vaan kannamme mukana koria tai kankaista kauppakassia. Hedelmäpussejakaan emme käytä, jos tarjolla on paperipusseja. Hedelmiä (ja tomaatteja) varten kauppakassissa kulkee kankainen punnituspussi. Näistä toimenpiteistä huolimatta muovijätettä syntyy yllättävän paljon näinkin pienessä perheessä. Täyden pussin vien sellaiseen pullonpalautuspisteeseen, missä on muovikasseille oma roskis. En ole varma, onko siitä mitään hyötyä, mutta olen ainakin omalta osaltani yrittänyt. Harmi, että lähikaupoistamme ei (ainakaan vielä) löydy muovin keräyspistettä.

Rubert maastoutuu
Rubert von Rusakko tulee seurakseni iltaisin, kun jään terassille vilvoittelemaan. Helteinen kesä jatkuu ja jatkuu, aamuisin istun aurinkoisella terassilla kahvittelemassa, kunnes on siirryttävä varjoon tai sisälle. Ukkonen kiersi meidät kaukaa, vasta torstaina saimme hetken sadetta alueellemme.

Pitkäkoski, Vantaa
Tein Haltialan lenkin fillarilla. Hiekkatien ylämäet ovat tappavia tällä helteelle, mutta en halunnut päästää itseäni liian helpolla (ja mieluummin poljen ne mäet ylös kuin huristelen kuoppaista tietä alaspäin). Illalla polkaisin vielä seitsemän kilometriä lisää, kun kävin uimassa Keravanjoen ruuhkaisella rannalla.

Perjantaina kävin verenluovutuksessa ja helteestä johtuen minua huippasi pitkästä aikaa (en ollut ainoa). Kiltisti noudatin kehotusta "Muista juoda paljon!" Illalla jäin terassille odottamaan kuuta nousevaa, mutta tietysti itätaivas peittyi harmaisiin pilviin. Soittelimme Amin kanssa ja Raaseporissa oli aivan samanlaista. "Täydellinen kuunpimennys", kuten Roksu kuului toteavan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti