perjantai 13. heinäkuuta 2018

Koblenz - helteinen kaupunkipäivä

Meillä oli hyvin varustettu keittiö käytössämme, joten huonehintaan ei kuulunut aamiaista. Liekö tässä talossa montaakaan asukasta tällä hetkellä, yö oli hiljainen lukuunottamatta avoimista ikkunoista kuuluvaa veden solinaa, joka tuli jostain alapuolella olevasta vanhan herran puutarhasta. Joimme talon tarjoamat nessit ja söimme omat eväät. Maksoimme majoituksen etukäteen ja kävelimme sillan yli Moselin toiselle puolelle.


Liebfrauenkirche
Kävimme päärautatieasemalla ostamassa junaliput valmiiksi huomiseksi. Unohdimme tsekata matkatavarasäilytyksen sijainnin (meillä on iltalento) ja kävelimme takaisin keskustaan. Hääseurue ajoi ohi torvet soiden.


Ostimme kortteja ja pieniä tuliaisia ja kävelimme niemen kärkeen, jossa Mosel ja Rein yhtyvät. Siitä näkyi hyvin Festung Ehrenbreitsteinille ja Fort Konstantinille, jotka näkyvät illalla valaistuina parvekkeellemme. Eri seurakuntien kirkkoja oli tiuhaan. Laituriin oli parkkeerannut Baselista lähtenyt risteilyalus. Ohitimme paikan, josta kabiinihissit lähtevät ylös linnoitukselle.


Alkoi olla nälkä ja jäimme thaimaalaisen Chaopraya Restaurantin terassille edulliselle lounaalle. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi!


Matka jatkui ohi Görresplazin soutajapatsaan ja päädyimme Jesuitenplazille, jonka läheisyydessä ilmeisesti sijaitsee maistraatti, kun sille kokoontui hääpareja vieraineen liukuhihnalla. Aukion takana on Schängelbrunnen, vettä sylkevä poikapatsas.


Kaupungissa on paljon muitakin patsaita, aukioita ja kirkkoja.


Arja kävi vielä "nukkekaupassa" tuliaisostoksilla, ennen kuin kävelimme sillan yli omaan kaupunginosaamme. Ostimme kaupasta aamiaistarpeet ja palasimme kämpille. Myöhemmin illalla teki vielä kahvia mieli, mutta lähistön kahvilat olivat jo sulkeutuneet. Ei jaksettu enää kävellä keskustaan. Keitin itselleni nessit ja istuin parvekkeella kuuntelemassa naapurilähiön muslimimusiikkia ja perjantai-illan viettoa. Arja keskittyi sisällä saksaksi dubattuun brittidekkariin. Illan lopuksi kuuntelimme telkkarista Dvořákin sinfoniaa "From the New World" ja luin rinkassa kantamani kirjan loppuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti