Tunnin verran käveltyämme saavuimme Alfiin, jossa istuimme evästauolle seuraamaan joen yli kulkevaa lossia. Matkamme jatkui päällystettyä kevyenliikenteen väylää, välillä autotien vierellä. Tasaisella tiellä matka eteni joutuisasti. Pyöräilijöitä meni molempiin suuntiin, mutta tällä reitillä ei vaeltajia näkynyt.
Seuraavan lepotauon pidimme ennen St. Aldegundia ja söimme puusta hapankirsikoita. Sattumalta olimme Bremmin viinialueella (jonka Rieslingin ostin Zellissä). Nousimme kävelytieltä hiljaiseen Elleriin ja pysähdyimme ensimmäiselle terassille, jossa sain reissun ensimmäisen tumman oluen. Ruokaa ei tässä hotelliravintolassa ollut saatavilla tähän aikaan päivästä.
Jatkoimme matkaa Edigeriin, Arja kyseli kadulla kulkevilta paikallisilta vanhuksilta majapaikkamme sijaintia ja mahdollisia ravintoloita. Terassiravintoloita löytyikin päätien varrelta useita, jäimme ensimmäiseen, jonka pyöräilijäryhmä oli lähes täyttänyt. Söimme hyvät kanasalaatit, ennen kuin etsimme Pension Rehschoppin. Tänään tuli käveltyä tasamaata noin 17 kilometriä.
Englantilainen John vastaanotti meidät, hän oli tyytyväinen kun sai puhua kanssani englantia. Hän esitteli meille ulkoterassit, self-service jääkaapin juomineen ja vei meidät huoneeseemme. Kävimme suihkussa ja pesimme pyykit, jotka veimme kattoterassille kuivumaan.
Viinitupia, kahviloita ja ravintoloita oli kiitettävän paljon näin pieneen kylään. Edullinen majoituskin olisi heinäkuussa löytynyt ilman etukäteisvarausta.
Kävimme kirsikkakakkukahveilla, sen ajan ripsutteli hieman vettä. Palasimme pensionaattiin ja keräsimme kuivat pyykit narulta. Jäin vielä ulos nauttimaan viilenevästä illasta, jääkaappikylmästä Rieslingistä ja uusien naapureidemme seurasta.
Ennen nukkumaanmenoa tutkimme huomista reittiä kartalta ja Mapsista. Google Mapsin varoitus: "Kartalla olevat tiedot eivät aina vastaa todellisuutta".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti