Majoitushintaan (70€/yö) ei sisältynyt aamiaista, emmekä halunneet maksaa siitä 9,50€/hlö. Söimme myslipatukoita ja lähdimme yhdeksältä liikkeelle. Aamu aukeni pilvisenä ja puimme takit päälle. Ehdotukseni pidemmästä (ja jyrkemmästä) reitistä ei saanut kannatusta, vaan valitsimme keskitien Hatzenportiin. Senkin alussa oli jyrkkä nousu kivistä, liukasta ja kapeaa polkua yläpuolella siintävälle maantielle.
Tasamaalle päästyämme hengähdimme hetken, riisuimme takit pois ja jatkoimme maissi- ja viljapeltojen reunoja kulkien tuulensuojaisille metsäteille. Ensimmäisenä kulkijana näin taas vilauksen metsäkauriista, pelästyttäen sen pois. Reittimerkit olivat toisinaan varsin kyseenalaisia ja välillä puuttuivat kokonaan. Teimme yhden lyhyen harharetken, ennen kuin päädyimme Lassergin pikkukylään.
Laskeuduimme näköalatasanteelta kapeaa metsäpolkua alas Hatzenportiin. Pari koiraa omistajineen käveli vastaamme. Kylän alussa ohitimme kaksi rinkkaselkäistä (rinkoissa roikkuivat Santiagon simpukat) vaeltajaa, heitä näkee todella vähän näillä reiteillä. Enemmänkin on liikkeellä päiväretkeilijöitä ja Moselin varrella kulkevat pyöräilijät ja motoristit. Tälle päivälle kertyi kilometrejä alle kymmenen, mutta ne olivat mukavan vaihtelevia ja kauniiden näköalojen höystämiä.
Löysimme Gasthaus Zur Trauben rantakadun alkupäästä. Jouduimme odottamaan hetken huonettamme, sillä aikaa isäntä tarjosi meille juomat alakerrassa. Suihkujen jälkeen jäimme oman talon terassille pizzoille.
Teimme kävelykierroksen kylällä, istuimme kahville ja omenastruudelille ja poikkesimme St. Rochuksen kirkkoon. Kirkon seiniä koristavat 14 puista taulua Ristintiestä.
Kylän yläpuolella on St. Johanneksen kirkko ja hautausmaa. Kävimme sielläkin ihastelemassa yrttiviljelmiä ja hiljentymässä lasten haudoilla.
Palasimme omalle terassille juomaan vichyä ja viiniä; sardellit janottivat. Taivaalle kertyi tummia pilviä ja myöhemmin näimme huoneemme ikkunasta tuplasateenkaaren. Nukahdimme sateen ropinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti