Koronakesän kotimaan matkailua; Mathildedal, Kemiönsaari, Kasnäs, Särkisalo ja Pettu

Mathildedal

Hannu heräsi aamulla silmät rähmäisinä; kaikki tyynyt olivat höyhentäytteisiä. Muuten oli ollut todella hiljainen ja sopivan viileä yö. Aamulla tihkutti vähän vettä, söimme kiireettömän aamiaisen, ennen kuin sade loppui ja suuntasimme Hondan kohti Mathildedalia.

Ruukin Kehräämö ja Puoti, Mathildedal

Ai että minä niin tykkään näistä Suomen kallioisista mäntymetsistä, joita Matildaan ajettaessakin näkee. Mieli teki pysähtyä ja lähteä vaeltamaan, itse asiassa tarkoitukseni olikin käydä uimassa Matildanjärvessä, mutta aamun usvainen keli torppasi suunnitelmani.

Mathildedalissa oli vilkasta ja mukavaa pöhinää (vrt. toukokuu), kun suomalaiset olivat joukolla lähteneet tutustumaan kylään. Käyskentelimme muiden joukossa satamassa ja eri liikkeissä. Ruukin Kehräämön puodista mukaan lähti alpakanvillaa varpaiden väliin tuleville vaelluksille.

Lövön silta

Matka jatkui kohti Kemiönsaarta ja Kasnäsiä, joka oli minulle jonkunlainen päähänpinttymä. Hannu luultavasti olisi jättänyt mielellään tämän edestakaisen ajelun tekemättä. Ohitimme Strömman kanavan ja ylitimme Lövön sillan.

Kasnäs

Kasnäsin reitti on motoristin unelma; mutkia ja mäkiä oli kuin Bromarvissa. Kaunista rannikkoseutua, hienoja rantatontteja ja söpöjä mökkejä. Kasnäs itsessään on kasvattanut palveluitaan, eikä enää toimi ainoastaan yhteysaluksien satamana. Tarjolla on Spa-hotellia, ravintoloita ja putiikkeja veneilijöiden ja muiden tarpeisiin.

Tällä reitillä tulikin paljon motoristeja vastaan. Harmi vain, että oli palattava samaa reittiä takaisin, kun ei saarillekaan ollut tällä kertaa mitään asiaa.

Anttonin Kellari, Särkisalo

Tyttärien ollessa pieniä vietimme monia kesälomaviikkoja Nixorissa (Imatran Voiman lomamökeissä). Anna muisteli, että olisimme käyneet syömässä Anttonin Kellarissa. Siitä (ruuhkavuosista) minulla ei ole mitään muistikuvaa, mutta Särkisaloon ajaessamme tuli mieleeni se kerta, kun poljin tyttöjen isän kanssa fillareilla Lohjalta Nixoriin ja pysähdyimme syömään ennen perille pääsyä, oletettavasti juurikin Anttonin Kellarissa. Paikka on ollut vuosia suljettuna, mutta nyt se on avattu uudelleen. Poikkesimme pihaan katsomaan listaa (uuniperuna 15€) ja jatkoimme matkaa.

Ohitimme Nixorin, mökkikylä on nykyisin Armonlaakso. Kuulostaa ihan saatto- tai vanhainkodilta! Sieltä saisi hulppeaan hintaan varattua niitä samoja mökkejä, joissa mekin aikoinaan majoituimme (Annan mukaan luultavasti samoissa sängyissä ja patjoissa). Utöhön pääsee nykyään siltaa pitkin, muistaakseni ajelimme sinne huviksemme tyttöjen kanssa lossilla edestakaisin. Utöstä Pettuun sen sijaan on edelleen siirryttävä lossilla.

Petun kartanon Kahvila ja Puoti

Petun kartanon Kahvila ja Puoti oli toinen Annan suosituksista. Sinne johti lossilta kapea hiekkatie, onneksi ketään ei ajanut autolla vastaan. Paikka on todella kaunis ja sen pullakahveja on suositeltu. Niihin meidänkin olisi pitänyt tyytyä, tilaamamme pizzat eivät olleet hintansa (15€) arvoisia.

Palasimme takaisin Perniöön, kello oli jo sen verran paljon, että pyysimme Seppoa lämmittämään saunan. Ulkona vilvoitellessamme isäntä tarjosi saunaoluet. Olimme jo siirtyneet yläkertaan, kun saimme kutsun tulla grillikatokseen Sepon ja Kirsin seuraksi. Illan pimetessä istuimme juttelemassa mukavan pariskunnan kanssa, ennen kuin toivotimme hyvät yöt. Tänne voisi tulla toistekin! Varsinkin, kun Latokartanonkosken luontopolku jäi vaeltamatta.

Kotimatkalle

Nukuimme taas todella hyvin. Kellostani loppui patteri, nyt ollaan oikeasti lomalla. Aamulla satoi rankasti, mutta aamukahvin aikaan sade lakkasi ja taivas alkoi seljetä. Yritin tehdä Sofian kanssa treffejä Saloon, mutta tämä heräili vasta siinä vaiheessa, kun me jo teimme lähtöä. Salon suunnalla oli tummia pilviä, luultavasti olisimme kaikki kastuneet, joten sovimme tapaavamme lauantaina Lohjalla.

Perniön huoneisto

Pakkasimme laukut ja hyvästelimme ihanan isäntäpariskunnan. Koska mitään sovittuja tapaamisia ei ollut, annoin Hannun päättää reitin. Tiet olivat jo kuivia ja kurvailimme pikkutietä pitkin Kiskoon ja siitä Salo-Inkoo -tielle. Rankkasade lankesi päällemme, onneksi oli kuravaatteet päällä.

Mustion Linna

Sade loppui ja poikkesimme kävelemään Mustion Linnan pihalle. Toisen kerran kastuimme Lohjanharjulla, kotiin ajoimme Veikkolan kautta. Kilometrejä kertyi tällä reissulla mittariin 480. Hieno reissu!

Eteenpäin elävän mieli. Ensi viikolla vuorossa Päijät-Häme.

Koronakesän kotimaan matkailua; Billnäs, Fiskars ja Perniö

Billnäs

Melko pian Viron reissun jälkeen aloin haikailla Meri-Teijoon. Siellä on kuitenkin kalliit majoitukset, kun tarkoitus on viipyä vain pari yötä. Liiton mökissä edullisin vaihtoehto on varata mökki koko viikoksi. Katselin lähiseudun majapaikkoja ja Perniöstä löytyi mukavan tuntuinen, vanhassa talossa oleva huoneisto. To-do listallani on pitkään ollut Kasnäs, se oli Mathildedalin lisäksi pointti lähteä tälle moporeissulle.

Billnäs

Ehdotin, että ajamme 51-tietä Karjaalle ja poikkeamme Billnäsiin ja Fiskarsiin. Kotimatkan voisimme tulla Salon kautta ja tehdä treffit Sofian kanssa, jos neiti suinkin ehtii. Matkalla haistoimme taas kesän tuoksut; hunajakukkaa, leikattua nurmea ja kypsyvää viljaa. Silmät ovat jo tottuneet uusilla asvalteilla valkoisiksi maalattuihin sulkuviivoihin, onhan Vironkin kaikilla teillä valkoiset viivat.

Fiskars Village

Café Antique, Fiskars

Halusin käydä Fiskarsissa, kun viime kerralla ei tullut otettua yhtään kuvia. Hannu pisti pyörän parkkiin, minä kävelin läpi auki olevien myymälöiden. Väkeä oli hyvin liikkeellä, ei kuitenkaan ruuhkaksi asti. Useimmat suomalaisia perhematkailijoita. Fiskarsin jälkeen alkoi mutkainen tie, jota oli hauska kurvailla. Vähän toista kuin Viron pitkät, tasaisen tylsät suorat.

Tarkoituksemme oli ajaa saman tien Särkisaloon lounaalle, mutta taivaalle alkoi kertyä tummia pilviä, päätimme jättää Särkisalon huomiseen (toivottavasti ei sada) ja ajoimme kaupan kautta suoraan majapaikkaamme.

Perniön Kebab

Seppo oli meitä pihalla vastassa, hän esitteli talon ja sen piha-alueet. Saimme tuoreen kurkun ja tomaatteja suoraan kasvihuoneesta. Kodikas huoneistomme on yläkerrassa, isoa taloa asuttaa myös pari vuokralaista. Majoituimme, vaihdoimme shortsit jalkaan ja kävelimme alamäkeä Perniön keskustaan. Ruokaravintoloita on todella vähän (ei ABC, kiitos) ja menimme syömään Perniön Kebab -ravintolaan. Ei huono, mutta ruoka olisi saanut olla kuumempaa.

Kiipesimme takaisin Tammitielle, rinnetontit ovat todella jyrkkiä. Naapurustossa on vanhoja taloja ja vehreitä puutarhoja. Huilimme hetken ja laitoin Sepolle viestin, että sauna olisi kiva tunnin päästä. Olikin mahtavat (tervantuoksuiset) löylyt! Vilvoittelimme välillä ulkona tihkusateessa, Seppo tarjosi meille saunaoluet. Taivas selkeni illaksi, me kotoilimme kämpillä musiikkia kuunnellen.

"Oon kotona taas..."

Ennustetut sateet ja ukkoset kiersivät meidät kaukaa ja sää jatkui aurinkoisena. Lenkkeilimme ja teimme pihahommia. Kokki oli taas kotona ja grillailun lisäksi söimme uusia perunoita sillin kera, salaatteja, pastaa ja sushia. Kävimme Honkanummella ja samalla reissulla Kuusijärvellä uimassa.

Magna on ollut meillä nyt 17 vuotta, kyllä sitä on puunattukin! Ensi viikolla se pääsee taas reissuun.

Sain Soililta pari kiloa raparperinvarsia ja tein niistä tällä kerralla (ei chilillä, vaan) rosmariinilla maustettua hilloa. Lehdissä kehutaan, että kantarellikausi on parhaimmillaan, mutta ei ainakaan meidän lähimetsässä. Toisaalta meillä ei ole paljon satanutkaan, joten metsässä ei näkynyt edes roskasieniä. Tein kuitenkin illalla sienimunakkaan viime syksyn suppareista.

Karstein Volle

Perjantaina oli pilvinen päivä ja lähdimme Myyrmäkeen. Kävimme katsomassa Vantaan Taidemuseo Artsissa näyttelyn "Kuvanvapaus - Freedom of the Image".

Ville Ranta "Tolkun ihmiset"

Dump "Riihimäen Trump"

Lounaalle menimme Wanda's Kitcheniin, jossa oli tarjolla mm. yön yli haudutettua possunposkea ja kahvin kera suklaatorttua.

Wanda's Kitchen

Kesän kirjoja:

Romain Puértolas "Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven". Hurmaava aikuisten satu, joka kertoo ranskalaisen Providencen uskomattoman tarinan. Hän joutui umpisuolileikkaukseen lomamatkallaan Marrakeshissa ja tutustui siellä kuolemansairaaseen pikkutyttöön, Zaheraan, jonka hän adoptoi. Kun hän oli lähdössä noutamaan tyttöä Pariisiin saamaan hoitoa sairauteensa, Islannissa pöllähtää kunnolla ja tuhkapilvi pitää kaikki koneet maassa. Tiibetiläismunkkien opastuksella Providence päättää opetella itse lentämään hakeakseen Zaheran Ranskaan.

Tove Jansson "Muumipeikko ja pyrstötähti". Hui kauhistus!

Elena Ferrante "Loistava ystäväni". Napoli-sarjan ensimmäinen osa kertoo sodanjälkeisestä Napolista, jossa ystävykset Elena ja Lila viettävät lapsuutensa ja nuoruutensa. Ilahduttavaa huomata, kuinka hyvin (Ylessä esitetty) tv-sarja seuraa kirjan juonta.

Viro 2020 Hondalla; takaisin Tallinnaan

Uue Maailma Apartment

Aamiaistarpeita ja kahvia oli kylliksi, ei tarvinnut kenenkään (siis Hannun) lähteä enää käymään kaupassa. Laukut oli nopeasti pakattu, suihkun ja aamiaisen jälkeen lähetin emännälle kiitokset ja lähdimme ajamaan kohti Tallinnaa. Tänään oli reissumme pisin ajomatka ja pysähdyimme Ardussa hyvälle seljankalle. Muutaman kilometrin päässä, Kosessa, olisi ollut viehättävän näköinen hirrestä rakennettu ja kukin koristeltu kahvila. Moottoripyöriä on tullut vastaan lähinnä Narvaan mennessä, nytkin saimme ajaa aika yksiksemme. Vihertävää sydäntäni lämmittivät taas Viron lukuisat aurinkovoimalat.

Tallinnan majapaikkamme sijaitsee Uus Maailm -kaupunginosassa, jossa yksisuuntaisia teitä riittää. Parin suunnanvaihdon jälkeen päädyimme Väike-Ameerikalle, jonne emäntäkin saapui lähes samalla minuutilla.

Kohvik Kohalik

Kohvik Kohalik

Saimme Hondan taas lukitun portin sisäpuolelle parkkiin, emäntä ohjeisti avaimista ja näytti hintaan sisältyvät polkupyörät. Niistä Hannu ilahtui, ei tarvitsekaan kävellä kaikkia matkoja! Ja minä heti suunnittelemaan fillariretkeä vähintään Kopliin, jos ei sitten Piritaan. Kävimme Kristiine-keskuksen Prismassa ostoksilla. Hyvä tietää, että siellä on samanlainen salaattibuffetti kuin lähicittarissamme, toki hinta on vain 9,50€/kilo. Kauppakeskuksen vieressä on Lille Külan juna-asema. Jos laiskottaa, siitä voi mennä junalla pääasemalle (Telliskivi/Kalamaja). Olimme etukäteen katsoneet meille sopivan Kohvik Kohalikin, joka on aivan majapaikkamme nurkan takana. Söimme yhteisen juusto-lihalautasen ja hyvät salaatit. Hannu maistoi paikallista giniä, minulle maistui Aperol. "Pilleinä" toimivat spagetit! Listalla olisi ollut myös useita Kihisevad-vaihtoehtoja (kuohuviinejä).

Bryan Adams "Exposed" serie

 

Bryan Adams "Homeless" serie

Bryan Adams "Wounded - The Legacy of War" serie

Touko Laaksonen - Tom of Finland

Touko Laaksonen - Tom of Finland

Touko Laaksonen - Tom of Finland

Kävelimme Telliskiveen ja kävimme katsomassa Fotografiskan näyttelyt. Koronakevään aikana katsoimme sekä Bryan Adamsin että Touko Laaksosen näyttelyt videoituina nettiesityksinä, mutta oli mukava päästä näkemään ne rauhassa kokonaisuudessaan. Lisäksi oli pari muutakin näyttelyä.

Telliskivi

Hirvepark

Helteinen sää oli houkutellut terassit ihmisiä täyteen, hetken mekin harkitsimme istahtamista jollekin, mutta palasimme kuitenkin Hirveparkin kautta oman majapaikan pihalle istumaan iltaoluille.

Kopli

Siirsin illalla keittiön seinäkellon lipaston laatikkoon tikittämään. Tien toisella puolella oleva talonrakennustyömaakin hiljeni yöksi, samoin liikenne, joten jätimme ikkunan yöksi auki. Aamulla tsekkasimme fillarit ja lähdimme polkemaan kohti satamaa. Naistenpyörän vaihteet eivät toimineet ja jouduin tikkaamaan hikipäissäni ykkösellä kuin vanha Singer päästäkseni edes parhaimpaan kävelyvauhtiini. Ostimme Sadama Turgin kaupasta parit liköörit kotiin, kun omien marjojen sato jää niin vähäiseksi.

Eesti mereakadeemia, Kopli

Kopli Nikolai kirik

Ohitimme juna-aseman ja polkaisimme Kopliin. Sielläkin riitti tietöitä, mutta se ei pyöräilyä haitannut.

Baojaam

Palasimme Balti jaama turgille ja kävimme syömässä Baojaaman hyvät höyrytetyt sämpylät possun ja lampaan lihalla. Seuraavan kerran täytyy maistaa kanaversiota.

Veimme fillarit kämpille ja lähdin kävellen Meriton Spa Hotelliin 90 minuutin hierontaan. Hinta oli lähes sama kuin Suomessa, alennusta sain ainoastaan Vikingin kortilla. Hannu oli käynyt sillä aikaa kävelemässä ja teimme treffit Pööbelin terassille.

Kolm Sibulat

Suihkun ja huilin jälkeen kävelimme Kolm Sibulat -ravintolaan illalliselle. Pöytävaraus on suotavaa, suosittu paikka on aina lähes täynnä. Saimme istumapaikat pöydästä, joka oli varattu tunnin kuluttua. Maut olivat kohdillaan ja tyytyväisinä lähdimme kävelemään takaisin, mutta harhauduimme jonnekin kauemmas kotoa. Onneksi ei ollut mihinkään kiire, pakkaamisenkin voi jättää vaikka aamuun. Istuimme vielä pihalla vilvoittelemassa ja annoimme huoneen viilentyä sillä aikaa.

Round done, back to home

Nukuimme taas hyvin hiljaisessa, sopivan viileässä kämpässä. Aamulla suihkut, aamiainen ja laukkujen pakkaaminen. Tankin kautta satamaan, jossa olimme taas turhan aikaisin, mutta olihan siellä muitakin motoristeja, joiden kanssa seurustella.

Kärsiikö katu-uskottavuus, jos lukee goretexeissa Muumi-kirjoja? No ei todellakaan, ei näissä porukoissa. Pokkarit ovat kevyitä kantaa mukana eikä auringonpaisteessa jaksa e-kirjaakaan lukea.

Paluumatka Eckeröllä sujui leppoisasti aurinkokannella lueskellessa ja naapureiden kanssa seurustellessa. Viihdykkeeksi tamperelaisdueton mukavaa musisointia. Kotona olimme kolmen jälkeen, vaihdoimme vain kevyemmät vaatteet päälle, lähdimme ruokakauppaan ja vasta sen jälkeen kävimme suihkussa ja latasimme pesukoneen. Soili oli taas hoitanut postit ja kukkien kastelut. Ilta kului grillaillen ja chillaillen. Ihanaa olla taas kotona! Loppukesän vietämmekin Suomessa. Syksy on vielä arvoitus, kun Norwegian perui varaamamme Kroatian-lennot.

Hannu lainasi naapurin tyttöjen vauva-ammetta ja pesi takapihalla ajovaatteensa. Minä taidan säästää omani syksyyn ja vien ne sitten pesulaan.

Etukäteen tekemäni reittisuunnitelma ja matkabudjetti pitivät kutinsa lähes sentilleen:

- ajetut kilometrit vähän vajaa 800 (bensalitra 1,28)

- lauttamaksut Eckerö Linellä 126,00 (2 hlöä + moottoripyörä)

- majoitukset 12 yötä yht. 465,00

- päiväbudjetti <40€/hlö syömisiin, juomisiin ja ostoksiin.

Ennen reissua hankin uuden puhelimen vanhan Samsungin tilalle. Kaikki kuvat on otettu Samsung Galaxy A20e -puhelimella.