Nukuin hyvin hiljaisessa metsämökissäni. Kuudelta nousin vessareissulle, alkoi sataa. Söin vaatimattoman aamiaisen (ei kahvia!) ja annoin itselleni tunnin aikaa odotella sateen lakkaamista. Tänään on todella pitkä vaellusmatka, mikäli en mene loppumatkaa jollain kyydillä. Suunnittelin reitin niin, että pääsisin mahdollisesti Paliveressä Haapsaluun menevän bussin kyytiin. Olin ajatellut käydä aamu-uinnilla, mutta märkä uikkari lisäisi vain rinkan painoa. Ehkä sitten Haapsalussa? Lähdin seitsemältä, sade oli tauonnut, mutta ukkonen jyrisi jossain lähettyvillä. Heti kun poistuin mökkikylästä, tien poskessa oli hautausmaa. Haudoilla paloi kynttilöitä, ehkä eilisen vuosipäivän takia.
 |
| Piirsalu |
Pari kilometriä käveltyäni käännyin kohti Harju-Ristiä. Alkoi sataa, peitin rinkan sadesuojalla ja otin rimpulan Muumivarjon käyttöön. Jo alkumatkasta laitoin musiikin soimaan korvanapeista, se selvästi keventää askelta. Tämänkin tien varrella kasvoi omenapuita, yhdestä poimin omenan mukaani. Johtuiko siitä vai haisinko (vaatteeni?) jo niin pahalta, että sain muutaman pienen kärpäsen peesiin varjon alle. Piirsalussa suojauduin kirkon oviaukkoon juomaan vettä ja syömään pois pizzapaikasta mukaan ottamani karkit. Pienen kävelymatkan päässä oli ensimmäinen bussikatos, sen vieressä kaunis hautausmaa sammaloituneine hautakivineen.
Saavuin (Harju) Ristiin, jossa on kauppa, mutta ei muita palveluja. Aurinko paistoi taas lämpimästi ja hain Coopista portterin. Tosin jouduin odottamaan neljä minuuttia (kello oli 9.56) ennen kuin kassakone suostui ottamaan maksun alkoholista. Parkkipaikan/bussipysäkin vieressä on retkipöytä ja penkit. Levitin kaikki releeni aurinkoon kuivumaan ja nautin lämmintä olutta. Yllättäen huomasin, että risteyksessä toimii ilmainen mikälie EU-wifi. Johan alkoi puhelin piipittää, olinhan eilen koko päivän ilman yhteyttä.  |
| (Harju) Risti |
Jatkoin kohti Palivereä, matkaa siivitti taas vanha rock, vuosituhannen vaihteen discohitit ja zumbabiisit, afrikkalainen Kalif Seita ja Bunjabi Bollywood, johon Lohjalla teimme koreografin. Vauhtia lisäsivät mm. "I'm the woman on a mission" ja "The roof is on fire" alkuperäis- ja cumbiaversiona. Mörköhevi kovalla volyymilla nostatti karvat pystyyn käsivarsista.
Käännyin 9-tieltä Palivereen, onneksi tässäkin kylässä on Coop, mutta ensin halusin syömään. Tienviitta ohjeisti minut Palivere Sööminkiin, siellä istui naisia terassilla ja sisällä. Olisiko ollut paikallisen Marttakerhon kokous? Marssin rinkka selässä sisälle ja henkilökunta (hekin paikallisia Marttoja?) kysyi kuulunko ryhmään, täällä on yksityistilaisuus. Taisin näyttää niin onnettomalta, että täti kävi tsekkaamassa buffetpöydän, toi minulle lautasen ja kehoitti syömään. Tarjolla oli perunoita, kalafileitä, salaattia ja maustekurkkuja. Jälkkäriksi kahvia ja marjapiirakkaa. Martat olivat jo lopettaneet ruokailun (jonottivat ainoaan vessaan), joten en kehdannut santsata. Maksuksi minulta pyydettiin kainosti viitosta, minä annoin kympin. Hain Coopista stoutin ja juotavan jogurtin mukaani, nyt pitäisi jotenkin päästä jatkamaan matkaa.
 |
| Käbi Külalistemaja |
9-tiellä ajetaan niin kovaa, että yritin ensin saada kyydin Paliveren pikkutiellä. Suomalaiset ajoivat pysähtymättä ohi. Kävelin hetken 9-tien laitaa, kunnes huomasin, että Lux Expressin Haapsalun bussi kääntyi toisesta tienhaarasta Palivereen. Ei kun perään! Luulin bussin käyvän jossain kääntymässä ja jäin odottamaan, mutta bussikatoksessa tupakoiva poika ohjeisti minua, että Haapsaluun menevä bussi pysähtyy tien toisella puolella (kulkee siis vain yhteen suuntaan). Seuraavan bussin tuloon oli sen verran aikaa, että lähdin kävelemään bussireittiä ja pysähdyin 9-tien bussipysäkille liftaamaan. Pulska tallinnalaismies keräsi minut kyytiinsä, hän oli menossa Haapsaluun kaverinsa luokse viikonlopun viettoon. Minun Maps.me ei tuntenut Käbi Külalistemajaa, ainoastaan Herjavan kylän. Ehdotin lähintä bussipysäkkiä, mutta mies sanoi vievänsä minut perille saakka. Minun ohjeillani majapaikkaa ei löytynyt, pyörimme Herjavassa, kunnes kuski löysi Käbin oman puhelimensa gps:tä. Ajoimme hetken 9-tietä takaisinpäin, majoitus löytyikin sen toiselta puolelta. Kuinkahan kauan olisin taas harhaillut yksin tien väärällä puolella!? 
 |
| Käbi Külalistemaja |
Hirsitalon ulko-ovi oli lukittuna eikä ketään näkynyt missään. Kiersin talon taakse, pihalla minut haukkui mäyräkoira, joka oli vapaana, mutta ei uskaltanut tulla lähelle. Olin juuri aikeissa soittaa, kun isäntä tuli päästämään minut sisälle. 25 eurolla sain neidonkammarin ja kaikesta päätellen koko talon yksin käyttööni. Sain viedä oluen ja jogurtin (ja jo moneen kertaan lämmenneen mukana kantamani maksapateen) alakerran jääkaappiin. Maksullisesta aamiaisesta kieltäydyin, olihan minulla vielä leipää ja muuta evästä.
Ensimmäiseksi oli uskallettava katsoa varpaita, mutta sukat eivät lähteneetkään jaloista. Alpakanvillat olivat liimautuneet varpaisiin ja sukkiin. Pelkäsin kynsien lähtevän irti, jos kiskon sukat jaloista. Joten menin sukat jaloissa suihkuun ja annoin niiden liota samalla, kun pesin itseni. Pesin sukatkin, mutta villat pysyivät kiinni. Hyvät pehmikkeet viimeiselle vaelluspäivälle! Olin vakuuttanut isännälle, etten todellakaan lähde enää mihinkään kävelemään, mutta hän antoi kuitenkin varuiksi myös ulko-oven avaimen. Hyvä niin, muuten olisin jäänyt lukkojen taakse, kun kävin pihalla kuvaamassa.
 |
Gruusia Köök Iveria
|
Ja kun katselin Mapsin karttoja, huomasin vajaan kilometrin päässä olevan Gruusia Köök Iverian. Itse asiassa alkoikin olla nälkä. Vain jotain pientä... tai siis kannatuksen vuoksi tilasin mustekalarenkaat ja kylmää kanaa valkosipulikastikkeessa (onneksi nukun yksin), valkoviini ja kahvi, kiitos!Tyytyväisenä kävelin takaisin metsästysmajaani, hetken kuluttua pihaan ajoi kaksi virolaista autoa. Joku majoittui käytävän toiselle puolelle. Oli aivan hiljaista, kaikki taisivat mennä nukkumaan.
Tytöt; älkää tehkö niin kuin äiti. Ei saa lähteä liftaamaan! 💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti