 |
| Cerveceria Alba |
Bussi saapui Segoviaan aikataulun mukaisesti, katedraali ja monet kirkot näkyivät jo kaukaa. Olin lähettänyt majapaikkaamme viestillä kyselyn, voimmeko jättää laukut säilytykseen, mutta kukaan ei Espanjassa (koskaan!) vastaa englanninkielisiin kyselyihin. Kulutimme aikaa Cerveceria Alban helteisellä terassilla. Olutvalikoimasta ja pintxoista päätellen siitä taitaa tulla kantis. Kun painelin Hospedaje San Fannciscon ovikelloa, puhelimeeni kilahti viesti, että voimme nyt majoittua. Meidän lisäksi ulos ehti tulla muitakin sisään pyrkijöitä, ennen kuin tyttö saapui avaamaan oven. Booking.com väittää, että vain käteinen kelpaa ja olimme keränneet kaikki setelimme yhteen, mutta korttimaksukin onnistui. Saimme siistin, tilavan huoneen hyvällä kylppärillä. Siivooja kävi joka päivä ja wifi toimi mainiosti. Mutta kivikovat tyynyt, kuten niin usein Espanjassa.
Suihkun ja vaatteiden keventämisen jälkeen lähdimme katsomaan kaunista kaupunkia. Asumme aivan vuonna 50 jaa. (arviolta) rakennetun akveduktin vieressä. Menu del Díat maksavat kaupungeissa alkaen 16€, pitää unohtaa myös peregrinos menu del díat. Jäimme lounaalle El Secreto de San Clementen terassille. Nyt tuli heittämällä reissun paras ateria; alkuruuaksi otin sienipastaa, pääruuaksi nautaa kuskusilla ja grillatuilla pimientoksilla. Nam!
 |
| El Secreto de San Clemente |
 |
| Hospedaje San Fanncisco |
 |
| Päästiinpäs parvekkeelle! |
Majoittuessamme pyysin, että saisimme parvekkeellisen huoneen, mutta se ei onnistunut. Ilmeisesti ei tähän hintaan. Olin ihmetellyt Booking.comin kuvissa olevaa verhottua kuutiota ja arvelin sen olevan parveke. Niin olikin, vain kahva puuttui, mutta onhan meillä kynsisakset aina mukana! Parveke ilman näköalaa, kalusteita ja mikä huonointa, ilman kuivaustelinettä. Onneksi kaapissa oli henkareita.
 |
| Jardinillos de San Roques |
Kävelimme vielä ilta-auringossa ja istuimme Jardinillos de San Roques -puistossa. Haimme Díasta iltapalaa, jonka nautimme parvekkeella, ettei sisälle tule leivänmuruja. Eikä bedbugseja!
Torstain missioni oli käydä parturissa. Pääni oli kuin haikaranpesä, onhan edellisestä tukanleikkuusta jo 6-8 viikkoa (en muista tarkalleen, kun merkintä puuttuu kalenteristani). Valitsin kivijalkakampaamon ja pääsin heti asiakkaaksi. Selitin, että tämä hattara pitää leikata "muy cortado". En edes yrittänyt kertoa, että kampaajani ajelee sen yleensä koneella. Tyttö teki työtä käskettyä; pesu ja kirjaimellisesti hiuksenhieno leikkaus 12€. Huoh! Hinnat ovat nousseet täälläkin, viimeksi sama maksoi 8€. Tosin siitä on jo joku vuosi ja se oli miesten parturi.
Päät puleina kapusimme ylös katedraalille. Aukiot ja kadut olivat täynnä turistiryhmiä ja koululaisia. Yhdellä aukiolla valmisteltiin musiikkiesitystä, toisella oli markkinat meneillään. Kävimme näköalapaikoilla ja laskeuduimme raput alas vanhaan kaupunkiin.
Hannu kummastelee päänsä kutiavia näppylöitä. Onko se mikään ihme; melkein viikko Espanjassa ilman (lähes) kaljua suojaavaa lakkia?
 |
| Cerveceria Alba |
Päätimme syödä menu del dían kantiksessamme Albassa. Valitsin Caesarin, naudan pihvit ja kahvin, Hannu otti jälkkäriksi tiramisun.
Iltalävelyllä kolusimme lähikujia ja kuvasimme rauniotaloja. Tarkoitus oli käväistä vielä Giorgio Cervecerian terassilla, mutta se oli meiltä hukassa. Tarjosin iltadrinksut (43-likööri appelsiinimehulla) Avenida Acuaductolla olevan Los Soportalesin terassilla, jossa alkoi olla kuitenkin jo niin tuulista, että siirryimme mukavaan baariin sisälle. Mummot pelasivat siellä dominoa. Palasimme kämpille yhdeksäksi, minä seuraamaan Euroviisujen semifinaalin toista osaa. Ei olisi kannattanut valvoa; tähän erään oli kasaantunut huonoimmat.
 |
| Ñam Ñam |
Perjantaina menimme aamiaiselle Ñam Ñam -kahvilaan. Minulle reissun toiset churros con chocolate. Olikin niin viihtyisä paikka, että päätimme palata sinne lounaalle. Aamiaisen jälkeen erkavoiduimme; Hannu jäi pyörimään vanhaan kaupunkiin ja sen yläpuolelle kohoaviin rinteisiin, minä halusin tutustua keskustan toisella puolella rinteessä oleviin puistoihin ja polkuihin.
 |
| Cruices del Calvario |
Nousin ylös rinteeseen, puistosta on hieno näköala katedraalille (vähän kun karsisi puita pois). Laella on ristejä - Cruices del Calvario - jotka näkyvät alas kaupunkiin. Siellä risteilee myös useita lenkkipolkuja, joita vanhat miehet kävelivät sauva kädessään. Kiersin valtavan suuren kaupunginsairaalan ja yritin löytää karttaan merkittyjä linnoituksia ja muita nähtävyyksiä, mutta olin ilmeisesti tulkinnut sitä taas väärin. Löysin kyllä Camino Natural del Eresman, joka jatkui ja jatkui, luultavasti Ávilaan saakka. Poikkesin siltä kolmen kilometrin pituiselle merkitylle lenkkipolulle. Kuvittelin sen päätyvän katedraalille ja kuulin yhä voimistuvaa musiikkia. Päädyinkin lähtöpisteeseeni, jonkun koulun tai urheiluseuran ulkopuolelle, jossa ilmeisesti harjoiteltiin rummutuksia.
 |
| Ñam Ñam |
Treffit teimme Alban terdelle ja otimme lenkkioluet. Hyvän ja edullisen lounaan söimme Ñam Ñamissa. Päikkäreiden aikana sadekuuro oli ylittänyt Segovian. Illallisen söimme mukavassa Giorgiossa. Sen aikana uusi sadekuuro kasteli kadut, me pysyimme taas kastumatta.
 |
| Parvekkeelta (jota ei oikeasti ole) suora näkymä akveduktille. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti