Viro Hondalla 2022

Viides kerta, kun lähdemme kiertämään Viroa Hondalla. Aina me odotamme reissua yhtä kovin. Olemme aikalailla jo pyörineet Viron kohteet, tälläkin kerralla ajamme osittain samoja reittejä. Ainoastaan Toilassa ja Peipsijärvellä emme ole ennen yöpyneet.

Suunnittelu lähti siitä, että kysyin Marelta, milloin hänellä on heinäkuussa meille majoitus vapaana. Laskin siitä taaksepäin ja näinhän siitä tulee väkisinkin kahden viikon reissu. Haluamme pitää päivämatkat mahdollisimman lyhyinä ja majoittumiset ovat yhden tai kahden yön mittaisia. Saarenmaan jätämme tällä kerralla väliin ja viivymme Hiidenmaalla neljä yötä. Koko viikolle on luvattu hellettä, goretexeissa on kiva pysähdellä ensimmäisen päivän nähtävyyksille. Halusin reitin varrelle mahdollisimman monta kohdetta, joissa voi käydä uimassa. Hannu ehdotti Võrua, mutta se on turhan pitkällä (tylsä tie ajaa) ja olimme siellä viime kerralla. Sen sijaan valitsin Viljandin. Ettei menisi liian pitkäksi reissuksi, jätämme Pärnun johonkin toiseen kertaan.

Kesäinen juhannusviikko

Honkanummen haudalle istuttamani alkukesän neilikat olivat taas menneet pupujussien suihin. Kävin istuttamassa niiden tilalle samettiruusuja. Keltaisia, kun sen väriset kukat olivat anopin lempikukkia. Toivottavasti ne maistuvat pahalta! Tein samalla fillarilenkin, tällä kerralla en edes eksyillyt.

Honkanummi

Kylällämme toimii naapuriapu ja vaihtotalous. Uudet omenapuumme ovat vielä pieniä eikä satoa juuri tule, naapurin Soililta saatu raparperi tekee kaksi lehteä ja kuivuu sitten pois. Sitä olisi pitänyt lannoittaa reilusti, sanoo tuttu palstanviljelijä. Naapureilta saadut omenat vaihtuvat viiniin ja hilloon, nyt sain sylillisen tuoreita raparpereja, jotka vaihtuvat valmiiseen chutneyyn.

Sääennuste lupaa, että juhannuksesta alkaa helteinen jakso.

Nina Mya Trio

Torstaina polkaisimme Pitäjän kirkolle Laurin päiväkonserttiin. Onneksi mentiin; aivan loistava Nina Mya Trio! Jazzia, soulia, gospelia, ihanaa laulua ja soitantaa.

Ginger

Tunnin ilmaiskonsertin (on ilo maksaa kirkollisveroa!) jälkeen fillaroimme nepalilaisravintola Gingeriin. Mukava uusi tuttavuus, monipuolinen ja maukas lounaspuffet.

Ei tullut (tänäkään juhannuksena) mökkikutsuja, joten vietimme viikonvaihteen kahdestaan kotona. Juhannusaaton aamuna tein anjovismössön tekeytymään, kävin kaupoilla ja polkaisimme Kuusijärvelle. Hannukin heitti vihdoin viimein talviturkkinsa, ennen kuin kesäkuu loppuu.  

 

Hain juhannuskukat kannuun ja lounaaksi söimme anjovismössöä, salaattia ja uusia perunoita.

Iltapäivähuilin jälkeen kahvittelimme helteisellä pihalla. Osasimme hillitä itsemme ja grillasimme vain chorizomakkarat ja sinihomejuustolla täytetyt herkkarit. Loput herkut saavat jäädä seuraaville päiville. Hannu viritti suihkun takapihalle ja naapureiden lomaillessa Espanjassa/Virossa suihkuttelimme nakkena nurmikolla. 

Matari

Juhannuspäivänä tein pitkän lenkin, sillä aikaa Hannu pesi mattoja pihalla. Käytimme taas pihasuihkua, ennen kuin söimme grilliherkkuja. Matot kuivuivat helteessä ja sain ne yöksi sisälle. 

 

Nikinmäki

Sunnuntaina lähdimme omille fillarilenkeillemme. Poljin pitkin vanhan Lahdentien vierustaa, poikkesin jollekin sillalle ja huomasin, että lähettyvillä on (Nikinmäen) uimaranta. Joten nyt on korkattu joessakin uiminen. Pihalla taas nakkeilimme, ennen kuin siirryimme helteiselle etupihalle grillaamaan.
 

 

Kesän kirjoja:

Fernando Pessoa "Levottomuuden kirja". Portugalin ehkä merkittävin kirjailija/runoilija, jonka tuotantoon en ole aiemmin tutustunut. Pessoan patsaan vieressä olemme kyllä ottaneet yhdet Lissabonin kalleimmat oluet. Levottomuuden kirjan päiväkirjanomaiset muistiinpanot on kirjoitettu 1930-luvulla. Pessoa kuvaa (tylsää) kirjanpitäjän elämäänsä kirjailijan näkökulmasta. Yksinäisyyttään, masentuneisuuttaan. Kirja, jota pitää lukea hitaasti makustellen. "Mitä matkustaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Auringonlasku on aina auringonlasku, ei sitä tarvitse mennä katsomaan Konstantinopoliin. Entä matkustamisen suoma vapauden tunne? Minä voin kokea sen yhtä hyvin mennessäni Lissabonista Benficaan ja vielä paljon syvemmin kuin ihminen, joka matkustaa Lissabonista Kiinaan, sillä ellei minussa itsessäni ole vapaudentunnetta, en löydä sitä mistään." "Poliittiset tai yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnosta minua. Sen sijaan minussa elää tavallaan hyvin vahva isänmaallisuus. Minun isänmaani on portugalin kieli. Minua ei haittaisi vähääkään vaikka hyökkäisivät Portugaliin tai valloittaisivat sen, kunhan eivät tule häiritsemään minun rauhaani."

Heureka "Katastrofien keskellä"

Mummun onnenpäivät jatkuivat; sain Ilonan meille yökylään pitkästä aikaa. Tyttö on tullut äitiinsä; pienenä puhua pulputti kaiken hereilläoloajan, murrosikäisenä muuttui mykäksi.

Hain Ilonan Lohjalta ja ajoin suoraan Heurekaan. Kävimme katsomassa "Katastrofien keskellä" -näyttelyn, muut näyttelyt sivuutimme melko nopeasti. Valoilla ja äänillä aikaansaadut luonnonkatastrofit - maa, tuli, tuuli, vesi - olivat vaikuttavia, joskin yllättävän pienissä tiloissa. Peileillä tilantuntua oli onnistuttu suurentamaan. En tiedä tykkäsikö Ilona, taisi jopa vähän pelottaa.

 

Pizza Time

Ehdotin kolmea eri ruokapaikkaa, mikään niistä ei kelvannut, vaan ajoimme Leinelän Pizza Timeen. Hannu polkaisi sinne seuraksemme. Tilasimme kolme erilaista pizzaa ja itsekseni ihmettelin, miten paljon noin pieni ihminen jaksaa syödä. Haimme vielä kaupasta aamupalaa, loppuillan Ilona vietti omassa rauhassaan vinttikamarissa, mitä minä nyt välillä kävin häiriköimässä ja utelemassa poikakaverista. Lohdutin itseäni sillä, että minäkin vietin paljon aikaa mummuni luona ja emme muistaakseni kauheasti jutelleet, vaan puuhastelimme omiamme. Tosin mummulan tilat olivat silloin pienemmät; kaksio Lasitehtaalla ja myöhemmin yksiö alkovilla Virkkalassa.

 

Torstaina oli shoppailupäivä, olin luvannut ostaa Ilonalle jotain, mitä hän tarvitsee tai haluaa. Ensin ajoin kuitenkin Budget Sportiin ostamaan itselleni uuden pyöräilykypärän. Tarjosin kypärää myös Ilonalle, ei kelvannut. Halvan tehdasmyymälästä ostimme lakuja. Tytön toivomuksesta menimme Jumbon Henkka Maukkaan ja johan alkoi löytyä mustia treenivaatteita koko sylillinen. Odotellessa sovitin hailakansinisiä farkkuja, joita olinkin kaivannut. Ilonan matkaan lähti toppeja ja collegehousut. Suvi tuli sovitusti Jumboon ja vei tytön mennessään. Sain myöhästyneen äitienpäivälahjan; Suvi oli neulonut minulle jämälangoista ihanan kesäiset villasukat  Kotona totesin vinttikamarin sängyn pedatuksi, hyvin on äidin opit menneet perille. Tällä kerralla kampaajalla käynti ei kelvannut, mutta lupasin hankkia Ilonalle korvalävistykset ja ekat korvikset, jos hän haluaa. 

#kokkikotonataas (tylsä veitsi)

 

Sisustan kotia kukilla; perjantain siivouspäivän kunniaksi tuoreilla kaupan ruusuilla, pikkumaljakoihin haen pihalta alppiruusuja, valkoisia syreeninoksia ja tuoksuvia juhannusruusuja. Olemme taas laiskoja emmekä ryhdy vaihtamaan sohvanpäällisiä valkoisiin, vaan peitän punaisen sohvan tyttöjenhuoneen pastellin värisellä tikkitäkillä.

Kesän avaus

Kesäkuun alussa ajoimme Saloon, että saimme vietyä Annalle äidiltä jääneet ryijyt, astiat ym. Sääennuste lupaili sadekuuroja, ei harmittanut yhtään, ettemme päässeet liikkeelle moottoripyörällä.

Laura Laine

HC Berg

Kävimme katsomassa Salon taidemuseo Veturitallissa HC Bergin upeat akryylityöt ja Laura Laineen lasiteokset.

JJ's BBQ

Annan ja Sofian kanssa teimme treffit JJ's BBQ:een, jonka ulkopuolella oli jo pitkä jono. Kaikki mahtuivat sisälle tai katetulle terassille ja söimme hyvät (savustetut) sapuskat. Oli kiva nähdä Soffekin pitkästä aikaa. Inkoontiellä oli sattunut peurakolari ja rankat sadekuurot salamoineen saattelivat meidät kotimatkalle. Poikkesimme Virkkalan hautausmaalle sytyttämään kynttilän.

Lohi poke bowl

Savuteema jatkoi kotona, kun tein savukalasalaattia. Lemmikit ja kielot (lempikukkani) kukkivat parhaimmillaan, pian niitä pitää etsiä varjopaikoista. Seuraavaksi kukkivat syreenit, juhannusruusu ja lupiinit saattavat jaksaa kukkia jopa juhannukseen asti. Ilma on taas valkoisena lenninkarvoista, toivottavasti sade pitää ne maassa.

Tein fillarilenkin Korson kautta Nikkilään päin ja Myyraksen kautta Kuusijärvelle uimaan. Tästä tuleekin kaveriviikko; kävin Susannan kanssa metsälenkillä, Hannu vietti päivän Helsingissä Eeron kanssa. Torstaille on luvassa Järvenpään reissu Annelin luokse. Maija kutsui (vai kutsutinko minä?) meidät luokseen lounaalle perjantaina.

Sain tutulta palstanviljelijältä tuoreet raparperit ja tein chilistä chutneyta. Kuivuri pyöritti samaan aikaan voikukanlehtiä. Hannu voi murustaa niitä sämpylätaikinaan, minä munakkaisiin ja patoihin. Maija antoi vinkin voikukan nuppujen paistamisesta, sitä pitää joskus kokeilla. Varasin viimeisetkin majoitukset Viron reissulle, joten plääni on valmis! Tietenkin heti sen jälkeen Tuuli Hiidenmaalta lähetti viestin, että rempat on tehty ja majoituksen voi varata. Tämä tuli meille liian myöhään, mutta ehkä voimme muuten tavata?

Tamara Piilola

Huvilan muikut

Torstaina jätin Hannun tekemään viikkosiivousta ja hurautin junalla Järvenpäähän. Anneli oli asemalla vastassa, kävimme katsomassa Järvenpään taidemuseossa näyttelyn "Ihmisille ja kuoriaisille: puutarhan salaisuus". Edelfeltin, Halosen, Enckellin, Järnefeltin, Schjerfbeckin ja Soldan-Brofeldtin lisäksi ihailin Tamara Piilolan upeita, isoja tauluja. Huvilassa söimme hyvät muikut, ennen kuin kävelimme Annelin ja Heikin kauniisti remontoituun kotiin, jossa Bertta toivotti minut tervetulleeksi nuolemalla iholtani kaikki hajuvedet ja aurinkovoiteet.

Perjantaina oli hieno sää ja polkaisimme fillareilla Maijan vehreään pihaan piirakkakahveille.

Haltiala

Lauantaina oli loistava pyöräilykeli; aamupäivällä vielä pilvistä, iltapäivällä silkkaa hellettä ja UV-säteilyä. Lähdin ensimmäiselle Haltialan lenkille, mutta säälin itseäni ja jätin Silvolan mäet väliin. Kävin kääntymässä Haltialassa ja poljin joen toista puolta takaisin, poiketen Tapaninvainion uimarannalla ja sieltä kotiin. Jätimme Tikkurilan "Suuret oluet - Pienet panimot" -tapahtuman väliin, kun emme saaneet ketään kavereita seuraksemme.

Hannu oli tehnyt oman fillarilenkkinsä ja palannut kotiin leikkaamaan nurmikkoa. Suihkun jälkeen söimme pihalla grilliruokaa; parsaa pecorinolla, lammasmakkaroita, grillattua fetaa ja maisseja. Lisäksi salaattia ja jälkkäriksi grillattuja persikoita. Sunnuntaina päräytimme Hondalla Järvenpään Pop up ravintolapäivään. Söimme alkupalat; kevätkääryleitä ja friteerattuja kananpaloja, ennen kuin palasimme kotiin ruuanlaittoon.

 

Kesän kirjoja:

Joel Haahtela "Adélen kysymys". Helsinkiläinen opettaja lähtee Etelä-Ranskaan tutkimaan (kuvitteellisen) Adélen mysteeriä. Pyhimykseksi julistettu nuori nainen putosilähes 1000 vuotta sitten korkealta kalliolta - silminnäkijöiden mukaan hänet "tempaistiin" ilmaan - mutta selvisi putouksesta ehjin nahoin ja oli päinvastoin paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ennen putoamistaan. Asuessaan kuukauden munkkiluostarin hiljaisuudessa miehellä on aikaa ajatella myös omaa elämäänsä; vanhempiaan, äidin aikaista poismenoa, aikuiseksi kasvanutta poikaansa ja vaimoaan, joka on lähtenyt Edinburgiin opettamaan ja luennoimaan, ties vaikka loppuelämäkseen. Munkkiveljesten myötä mies tutkii arkistoja, tutustuu lähiseutuun ja miettii omaa tulevaisuuttaan. Adélen mysteeri jää edelleen arvoitukseksi. Olen aina pitänyt Haahtelan lempeän runollisesta kerronnasta. Tässä kirjassa pintaan puskee kirjailijan oma henkisyys ja uskonnollisuus enemmän kuin aiemmissa.

Tõnu Õnnepalu "Vilsandin kesä". Aivan suoraan minun unelmastani; "Oikeastaan minulla on tähän saareen liittyen kaksi vaatimattomampaa unelmaa (rakastuneet ovat aina vaatimattomia unelmissaan, vaikkakin älyttömiä: heidän mielestään rakastetun yksi katse, yksi ystävällinen sanakin ratkaisisi koko heidän elämänsä): tulla tänne joskus myös sydäntalven aikaan. Ja elää täällä kerran kaksi vuotta."

Luiz Ruffato "Tekokukkia". Kirja kirjan sisällä; kirjailija saa kirjeitse pyynnön kirjoittaa maailmanpankin virkamiehen muistelmat. Odotin suoraviivaista romaania, mutta kirja koostuukin eri pituisista tarinoista, joissa henkilöt vaihtuvat luku luvulta. Samoin maat, jopa maanosat. Henkilötarinoiden lisäksi tietoa tulee myös maiden tapakulttuureista ja historioista.

Siin Tallinn!

Meidän piti olla nyt Krakovassa. Norwegian muutti lentoaikatauluja kahteen otteeseen ja peruimme koko reissun. Taas ropisee pisteitä (osan saimme takaisin rahana).

Eckerön Finlandia rantautui Tallinnaan ennen puoltapäivää, siitä huolimatta saimme huoneemme Fat Margaret'sista heti. Olin toivonut huonetta talon takaosasta, koska Põhja Pstn liikenne pitää niin kovaa ääntä. Pääsimme majoittumaan viime elokuisen 1h-huoneeni naapuriin. Parvekekin olisi, mutta ovesta on viety kahva, joten sinne pitäisi kiivetä ikkunan kautta.

Boheem

Kävelimme Telliskiveen ja otimme oluet Peatuksen aurinkoisella terassilla. Lounasvaihtoehtoja oli (vähintään) kolme, päädyimme Boheemiin, kun siellä ei olla käyty vähään aikaan. 

Palasimme kämpille hetken huilille, ennen kuin menimme Maren ja Jaanin luokse iltapäiväkahville. Mukava nähdä heidät pitkästä aikaa kasvotusten, Maren kanssa olemme pitäneet muuten yhteyttä pitkin vuotta. Saimme kutsun katsomaan heidän Hiidenmaan mökkiään. Taas on mitä odottaa!

 

Pööbel

Kevyelle illalliselle menimme Pööbeliin, sielläkään ei olla hetkeen käyty kuin terassioluilla. Kanasalaatti oli yhtä herkullinen kuin ennenkin.

Koska ilma oli vielä lämmin, kävelimme Toompean näköalatasanteille ja sieltä rappuja pitkin alas ja kämpille. 

 

Kalamaja Pagarikoda

Must Puudel

Kävimme aamiaisella Kalamaja Pagarikodassa, kun ei viitsitty valmistaa omaa aamiaista kellarikerroksen keittiössä (unohdin kahvin kotiin). Söimme sieni- ja punajuuri-vuohenjuustopiiraat. Vitriinissä oli ihanan näköisiä kakkuja, tänne on joskus tultava iltapäiväkahville. Minulla oli pari tuntia kulutettavana ennen puolenpäivän hierontaani. Harhautimme itsemme vanhakaupungin kapeille kujille. Tarkoitukseni on joskus tehdä Apteekkari Melchior -kävelykierros, nyt kävimme katsomassa Olevisten kirkon ja senkin ainoastaan ulkopuolelta. Venäjän suurlähetystön eteen on metalliportteihin kiinnitetty verisiä nalleja, iskulauseita ym. Ukrainan sotaa vastaan. Poliisit vartioivat kadulla. Kävin taas ostamassa hauskoja postikortteja kirjakaupasta, sen jälkeen poikkesimme yhteen Tallinnan suosikkikahvilaani, Must Puudeliin. Kysyin kerran, onko omistaja suomalainen, mutta ei, on muuten vain ihastunut Marimekkoon. Ja näköjään suomalaiseen designiin; kalusteetkin ovat suurelta osin Artekista. Hannu palasi kämpille, minä menin Central Ilusalonkiin 90 minuutin rentouttavaan hierontaan. Tatjana on harmikseni lopettanut (työt ilmeisesti loppuivat koronan myötä), mutta hyvin tämä virolainen Sveetakin homman hoiti. Selitin mustuneet varpaankynteni pitkällä vaelluksella.

Taqueria

Fotografiska

Hannu odotti minua Centralin ulkopuolella ja menimme Taqueriaan edulliselle lounaalle. Ostimme jo aamulla e-liput Fotografiskaan (sain myös jonkun muun maksamat teatteri/konserttiliput🤔). Viivakoodit eivät kelvanneet lukijaan, joten virkailija tulosti meille paperiliput. Katsoin hienot näyttelyt The Pet Show (juutuin sohvalle katsomaan kissa/koira/pupuvideoita) ja Cooper & Gorfer; "Between These Folded Walls, Utopia".

 

Päikkäreiden jälkeen suunnistimme Tasca Portuguesiin, jonka listan olimme etukäteen kuolanneet. Tarkistimme myös aukiolon, siitä huolimatta tämä tasca oli suljettu. Plan B; Restoran Goa Kalamajassa, ei kun takaisin! Onni ei ollut meidän puolella, Goakin oli jostain syystä kiinni. Pettyneinä lähdimme kävelemään kohti Telliskiveä. Tuuli niin kovin, että se riepotteli Hannun sateenvarjon poikki eikä minunkaan Muumivarjoni suostunut pysymään kunnolla auki.

One Sixty Smokehouse

Onneksi One Sixty Smokehouse oli avoinna, suojauduimme sen lämpimään ravintolasaliin/syliin. Paikka oli lähes täynnä, ruokia sai odottaa melko kauan, mutta hyvää kannatti odottaa. Musiikki oli muuten hyvää, mutta Hannun kauhuksi siellä soi myös Dingo! Tyytyväisinä palasimme sadetta ja tuulta vastaan taistellen kämpille. 

 

Kaupunkikävelyä 12 km. Myöhemmin illalla kuuntelimme avoimesta ikkunasta, kun mustarastaat lauloivat läheisissä koivuissa.

Keskiviikkona oli taas aurinkoista ja pääsimme kuivina satamaan ja kotiin. Oli kiva reissu, loppukuusta uudelleen!