Yöllä kuului taas satavan. Jo kuudelta joku sytytti valot ja alkoi armoton kuhina. Minäkin nousin puoliunessa ja menin hammasharjoineni kylppäriin, jossa oli pitkä jono vessaan. Palasin petiini vielä tunniksi ja poistuin alberguesta vasta kahdeksalta. Poikkesin kirkkoon, jossa Agustuksen sisaret pitivät kolmistaan messua. Vilkutin hyvästiksi ja kävelin La Corteen aamiaiselle. Kirkkoaukiolle pystytettiin torstain toria.
Ajankuluksi kävin ravintolan viereisessä parturissa. Herra parturi yritti estellä "No, no, solo caballeros!" Näytin hänelle puhelimesta Annan ottamaa kuvaa minusta poikatukassa, ja hän suostui leikkaamaan hiukseni. Kerrankin parturi, jota ei tarvitse käskeä leikkaamaan lisää! Luxusta caminolla; 8,5 eurolla pesu ja leikkaus (varsinkin kun olin jättänyt suihkun väliin, ettei hoitajan teippaama taitos jalassani kastuisi).
Hain torilta evääksi pari banaania ja menin Bar La Españaan muiden seuraan odottamaan puolenpäivän bussia. Lääkärin määräyksestä kipulääkkeeksi yksi Veterano.
Bussi lähti puolisen tuntia myöhässä ja pelkäsin jääväni ilman yösijaa, kun kävelijät ehtivät edelle. Eväät esiin, bussi liikkuu jo! Satoi koko matkan, vasta perillä pilvet rakoilivat. Paikkani oli eturivissä ja olin ensimmäisenä ulkona. Kävelin suoraan Jacques de Molay Albergueen ja sain yläpedin 8h dormista (8€).
K-18 |
Wifi ei toiminut lainkaan alberguessa ja menin ravintolaan lataamaan puhelinta. Lapinnaiset olivatkin jo illallisella ja istuin heidän pöytäänsä syömään kana-annokseni. Ulkona alkoi sataa rajusti ja myöhemmin ukkosti.
ps. Luettuaan blogini ranskalaiset tuttavamme kommentoivat jalkakuvaani näin: We were really impressed by the blister you had on your feet. A French epression says that "You have earn your Heaven."
Auts, näyttääpä huonolta! Ja tuolla pitäisi vielä kävellä?!
VastaaPoistaNo pitää ainakin yrittää. Onhan tässä vielä n. 130 km Astorgaan, jos aika riittää ja koipi kestää.
VastaaPoista