Yökyläilimme Annen ja Terryn luona kylmänä pakkasviikonloppuna. Aika kului herkutellen, saunoen ja matkakuvia katsellen. Kotimatkalla pysähdyimme lounaalle Dixin kiinalaiseen.
Iltateelle saimme vieraiksi Maijan ja kaksi reipasta pikkumiestä, jotka tulivat posket punaisina suoraan pulkkamäestä.
sunnuntai 17. tammikuuta 2016
lauantai 16. tammikuuta 2016
Tammikuun lukuelämykset
Anthony Doerr ”Kaikki se
valo jota emme näe”. Kuten arvasin, joulunpyhät eivät riittäneet tämän
tiiliskiven lukemiseen, vaan jatkoin sitä ripotellen muiden kirjojen ohessa
vielä alkuvuodesta. Saksalainen tekniikan ihmelapsi Werner pääsee pois
orpokodista opiskelemaan muiden huippujen joukkoon haaveilemaansa uraa. Samaan
aikaan sokea ranskalainen tyttö lähtee sotaa pakoon isänsä kanssa. Juonessa on
mukana myös salaperäinen jalokivi, joka on annettu tytön isän huostaan.
Rakkaustarinahan tästä tulee, kun Werner ja Marie-Laure ajan kuluessa
lähestyvät toisiaan.
Emmi Itaranta ”Teemestarin
kirja”. Ilmastonmuutokseen kantaa ottava tarina ajoittuu tulevaisuuteen ja
sijoittuu jonnekin Pohjois-Suomeen. Talvi ja lumi ovat vain muistoja menneisyydestä,
vedet ovat saastuneet ja vähissä, Skandinavian on vallannut sotilasjohto ja
joka puolella soditaan. Kirjan kieli on runollisen kaunista ja tarina imaisee
mukaansa.
Satu Koskimies ”Hurmion
tyttäret” (lukupiirin kirja). Kirjailija-runoilija Koskimies on tehnyt romaanin
Katri Valasta, Elina Vaarasta ja heidän aikalaisistaan. Alkuun tuli
tuttuudentuntu; teini-ikäisenä minäkin rakastumisen asteesta riippuen luin ja
kirjoitin ahkerasti runoja. Se runotyttö minussa jäi reissunaisen jalkoihin. Eniten minua kirjassa häiritsi se, etten tiennyt mikä on totta ja mikä
kirjailijan mielikuvitusta.
Juha Itkonen "Ajo". Taattua Itkosta; juoni polveilee kahdessa ajanjaksossa, 1960- ja 2010-luvuilla, kunnes suvun tarinat kohtaavat toisensa. Ajankuvaus (ml. nippelitieto sen ajan musiikista) on taas osuvasti kohdallaan. Nautinnollista luettavaa!
Juha Itkonen "Ajo". Taattua Itkosta; juoni polveilee kahdessa ajanjaksossa, 1960- ja 2010-luvuilla, kunnes suvun tarinat kohtaavat toisensa. Ajankuvaus (ml. nippelitieto sen ajan musiikista) on taas osuvasti kohdallaan. Nautinnollista luettavaa!
Näiden lisäksi tutkailin
Espanjan ja Italian matkaoppaita kevään reissuja silmällä pitäen.
perjantai 15. tammikuuta 2016
Salon Taidemuseo, Veturitalli
Pidin töistä vapaapäivän ja lähdin Veturin tarjouslipuilla Saloon viettämään sen Annan kanssa. Emme olleet nähneet pitkään aikaan ja sain häneltä vielä yhden joululahjan. Veturitalli oli sopivasti aseman lähettyvillä ja kävimme autioissa saleissa katsomassa "Taiteen uudet tarinat" -näyttelyn. Samalla korkkasin joululahjaksi saamani museokortin. Lounaan söimme nepalilaisravintolassa, sen jälkeen kolusimme yhden ison kirpparin. Ajoimme Halikkoon ostoksille ja kahville, ennen kuin junani lähti kohti Helsinkiä. Halikko vaikutti viehättävältä paikalta, sinne on mentävä uudelleen kesällä, vaikka moottoripyörällä.
maanantai 11. tammikuuta 2016
lauantai 9. tammikuuta 2016
Talvinen Ankkalampi
Tein kävelylenkin Korsoon (kävin samalla ostamassa 10-kortin Korso Gymille) ja poikkesin pitkästä aikaa Ankkalammelle. Ei näkynyt ankkoja eikä edes sorsia, vain muutama lenkkeilijä. Paikka on mitä mainioin kesäiselle piknikille. Harmi, että Ankkarock lopetettiin, se oli hieno festari tällaiselle vanhemmallekin väelle.
Viikonloppuna ihastutimme itseämme Teeman tarjoamalla 2Cellos-konsertilla.
Viikonloppuna ihastutimme itseämme Teeman tarjoamalla 2Cellos-konsertilla.
torstai 7. tammikuuta 2016
Tammikuun paukkupakkaset
Vietimme uudenvuodenaaton
kaikessa rauhassa kotona kahdestaan. Vuoden vaihtuessa kohotimme maljat
pikkupakkasessa omalla terassilla ja katsoimme muiden järjestämiä
ilotulituksia. Lenkkeilyn ohessa nautimme viikonloppuna telkkarin konserteista; U2 Pariisissa,
Katy Perry Australiassa, Jarkko Martikainen, RSO:n Sibelius-konsertti Tokiossa
ja Wienin filharmonikot. Mikä oli paras, se riippuu kuuntelijasta.
Tammikuun alussa pakkanen
kiristyi etelässäkin. Onko aivan pakko joka kerta mennä äärimmäisyyksiin? Jos
toivomme pakkasta, ei sitä tarvitse tulla 25 astetta! Äitiäkään ei voinut viedä
lenkille, kun pukemiseen ja riisumiseen menee enemmän aikaa kuin varsinaiseen
ulkoiluun. Itse kävin juuri ja juuri kaupassa ja kirjastossa. Sain sentään
siivottua ja keli oli mitä mainioin petivaatteiden tuulettamiseen ja pakastimen
sulattamiseen.
Kauppojen vapaan aukiolon
takia myös Suvi ja Sami lähtivät loppiaisena töihin ja minä pääsin
lapsenvahdiksi. Mukavaa, kun Onni ja Ilona tulevat vielä kanssani saunaan. Noel on
varsinainen hymypoika niin kauan, kuin äiti on näkyvissä. Aamulla hän heräsi
kuudelta ja kiljui äidin perään toista tuntia, nukahtaen lopulta syliini, molemmat aivan hikisinä. Yhdeksältä poika heräsi reippaana aamupuurolle ja
kerjäsi vielä kahvitellessani leipää ja juustoa. Oman lounaan syötyään hänelle
maistui myös karjalanpiirakka Onnin tarjoamana.
Vanha talomme pysyy hyvin lämpimänä, kun Ouman haistelee ulkoilmaa ja säätää lämmityksen sen mukaan. Yläkerrassa on viileää, mutta saa ollakin vähäisen käytön vuoksi. Kotona ollessani ei ole pelkoa putkien jäätymisestä, kun joku hanoista on vähän väliä auki.
Kauppareissulla kävin tarkistamassa, että lähikenttä on jäädytetty. Kunhan pakkanen hieman hellittää, kaivan luistimet esille ja käyn kokeilemassa, vieläkö vanha jääprinsessa pysyy pystyssä.
Luulin jo, että ostin joulun alla turhaan kauralyhteen, kun yhtään lintua ei sillä näy. Yöllä kävin vilkaisemassa ikkunasta pihalle, jossa kylämme jättirusakko kurotteli omenapuun oksalla roikkuvaa lyhdettä ja söi yöateriaansa, sytyttäen samalla pihavalot.
Kauppareissulla kävin tarkistamassa, että lähikenttä on jäädytetty. Kunhan pakkanen hieman hellittää, kaivan luistimet esille ja käyn kokeilemassa, vieläkö vanha jääprinsessa pysyy pystyssä.
Luulin jo, että ostin joulun alla turhaan kauralyhteen, kun yhtään lintua ei sillä näy. Yöllä kävin vilkaisemassa ikkunasta pihalle, jossa kylämme jättirusakko kurotteli omenapuun oksalla roikkuvaa lyhdettä ja söi yöateriaansa, sytyttäen samalla pihavalot.
perjantai 1. tammikuuta 2016
Forward!
Kun vihdoin paranin 3-4
viikkoa kestäneestä flunssasta, sain jouluna uuden tartunnan joltain pienistä pojista
(joista kolme oli nuhaisia). Meidän oli tarkoitus vaihtaa vuotta Espoossa,
mutta koska Timo oli juuri ollut vatsataudissa ja minä kärsin flunssasta,
päätimme pysyä kotona. Jääkaappikin vaati vielä tyhjennystä. Rosollia ja
laatikoita alkoi pursua jo korvistakin, lopusta kalkkunasta tein jo
alkuviikosta kasviskeiton.
Uudelle vuodelle on tiedossa
kolme reissua, joista kaksi ensimmäistä ovat jo suunnittelun alla. Maaliskuussa
lähdemme viettämään pääsiäistä Andalusiaan, minä taas viikon etuajassa. Kunhan
yhteydet kohteiden välillä toimivat, siitä tulee taas hieno reissu. Pieni
epävarmuus ja jännitys kuuluvat asiaan. Toukokuulle olen suunnitellut Cinque
Terre –vaellusta ja ostin itselleni joululahjaksi lennot Milanoon. Sikäli
outoa, että Italian matka on helppo suunnitella, koska bussi/juna-aikataulut
löytyvät jo netistä, mutta Espanjan julkinen liikenne ei vielä avaudu.
Syksyn synttärimatkalleni on
kolme vaihtoehtoa. Jos päädymme Balkanille, niin minulla on siihenkin jo
alustava reittisuunnitelma mielessä.
Tämän vuoden monet pyhät osuvat viikonlopuille, mutta itsenäisyyspäivä on tiistaina. Siitä saisi mukavasti pitkän viikonlopun jos säästössä on yksi lomapäivä. Berliini (vihdoinkin)? Prahan joulutorit?
Tämän vuoden monet pyhät osuvat viikonlopuille, mutta itsenäisyyspäivä on tiistaina. Siitä saisi mukavasti pitkän viikonlopun jos säästössä on yksi lomapäivä. Berliini (vihdoinkin)? Prahan joulutorit?
Eteisen remontin lisäksi
pitäisi jatkaa pihahommia ja tyhjentää talosta kaikki turha roina. Kaatopaikka-
ja kierrätyskeskuskierroksen jälkeen loput tavarat on tarkoitus laittaa järjestykseen,
varsinkin autotallissa ja kellarissa.
Kesältä toivon kaunista keliä, pitkiä pyörälenkkejä ja pitkää uimakautta.
Kesältä toivon kaunista keliä, pitkiä pyörälenkkejä ja pitkää uimakautta.
Hyvää Uutta Vuotta 2016!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





