 |
| Isännän tuoma aamiainen |
Nukuimme todella hyvin hiljaisessa huoneessamme. Luultavasti olisimme nukkuneet pidempäänkin, mutta olimme sopineet Henriquen kanssa, että hän tuo meille aamiaisen kahdeksalta. Tuoretta leipää, omien kanojen munia, puristettua appelsiinimehua, hedelmiä ja yllärinä pasteis de natat.
 |
| Kohti Cabo da Rocaa |
Henrique oli kunnostanut meille kaksi pyörää. Kun satulat oli soviteltu sopivalle korkeudelle, polkaisimme kohti Cabo da Rocaa. Heti alkuun oli hirveä ylämäki. Hannu oli taas tutkinut karttoja ja ohjasi meidät pienemmille teille. Lopulta pysähdyimme kiviselle hiekkatielle (uuh, inhoan hiekkateitä, varsinkin vieraalla pyörällä), joka johti meidät suoraan metsään. Ei auttanut muu kuin palata isolle tielle ja jatkaa muun liikenteen seassa loputkin ylä- ja alamäet.
 |
| Cabo da Roca |
Laskettelimme Cabo da Rocaan kovassa sivutuulessa, pelkäsin sen heittävän minut nurin tai autojen tielle. Perillä oli pakko pukea takki päälle, oli niin kova viima. Taivas oli sentään kirkastunut aamusta.
 |
| Cabo da Roca |
Kävimme ottamassa kuvat turistien täyttämästä niemenkärjestä ja poljimme takaisin edelliseen pikkukylään, jossa otimme (todellakin ansaitut) oluet.
Paluumatka suoraan Colaresiin oli enimmäkseen alamäkeä, onneksi jarrut olivat kunnossa. Pysähdyimme keskustaan syömään Atlántico Churresquierian lounaan, jota Henrique oli suositellut. Ruuat, viinit, kahvit ja jälkkärit yhteensä 16€.
 |
| Atlántico Churrasquiera |
Kävimme viereisessä marketissa, ennen kuin palasimme kämpille. Hain vielä Bio-kaupasta aamuksi luomujogurtin ja tuoreita mustikoita. Suihkun jälkeen nukahdimme molemmat viileään, paksuseinäiseen kivikotiimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti