sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Golegã - Tomar 32,1 km junalla (by train)

Sain alberguesta autokyydin juna-asemalle, samassa kyydissä tuli Bruno, joka oli myös matkalla Tomariin. Hän osti lipun ja sai laituriksi 9, minä laiturin 11. Tosiasiassa juna seisoi jo laiturilla 10 (jonne juoksimme) odottaen jostain tulevaa junaa.


Asemalta oli suora tie Igreja S. João Baptistaan ja sinne käveltyäni aukiota alkoi kiertää rumpu- ja torvisoittokunnat, jotka menivät kirkkoon.


Vein rinkkani Hostel 2300:aan, vaihdoin sandaalit jalkaan ja menin keskustaan kuluttamaan aikaa. Tänne kävelemiseen olisi kulunut kuusi tuntia, junalla tulin puolessa tunnissa.


Tein kävelykierroksen viehättävässä vanhassa kaupungissa. Täällä minustakin yritetään tehdä kunnon kristittyä; olutta myydään vain minikoossa ja kirkon jumalanpalvelus raikaa kahvilan terassin kaiuttimista.


Ajattelin hakea kirkosta leiman vaelluspassiini, mutta se oli tungokseen asti täynnä väkeä kuuntelemassa pääsiäisen jumalanpalvelusta. 


Igreja S. João Baptista
Alkoi olla nälkä, vaikka tänään en juuri mitään kuluttanut. Ravintolat olivat tietenkin täyteen varattuja. Moneen kertaan kotikadulla katsomani italialainen ei auennut, vaikka kuinka tuijotin ovessa ilmoitettua lounasajan alkua puoliltapäivin.


Os Moihos
Yhdestä perinteisestä kuppilasta sain jonottamalla vapaan pöydän ja tilasin mustekalarenkaita. Hyvää kannatti odottaa!


Hostel 2300
Huilailin dormissani pari tuntia ja kun menin olohuoneseen kirjoittelemaan, Pietro istui siellä pitkine, kipeine koipineen. Hetken kuluttua Sofie ilmestyi hostelliin ja sain hänet samaan dormiin. Myös Maria oli majoittunut hostelliin, mutta hän oli ottanut privaattihuoneen.


Taverna Da Talha
Oli tarkoitus säästää jalkoja, mutta lähdin illalla vielä kävelemään vanhaan kaupunkiin. Taverna Da Talhan tapaslista houkutteli ja tilasin lohibruschettan. Onneksi en mitään muuta, sillä niitä tuli kaksi valtavan kokoista. Kun palasin hostelliin, porukat istuivat sen edessä olevalla terassilla odottaen omia tapaksiaan. He kutsuivat minut seuraansa lasilliselle ja istuin siinä, kunnes tuli kylmä. Sofie tuli perässäni nukkumaan ja totesi, että joku jo kuorsaa naapuridormissa. Kuorsaus kuului selvästi seinän läpi hänen päänsä takaa. Minä kuuntelin aikani jotain ovihälytyksen piippausta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti