maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kaunis Krakova

Puolalaiset naapurimme riekkuivat taas aamuyöhön, jossain vaiheessa kuulin satavan hetken aikaa. Söimme aamiaisen, pakkasimme tavaramme ja kävelimme bussiasemalle. Sieltä olikin sopivasti lähdössä Krakovan bussi, johon me vielä mahduimme. Siltatyöt hidastivat alkumatkaa, sen jälkeen laskettelimme lujaa lähes Krakovaan saakka. Yritimme jäädä pois kyydistä kotikadullamme, mutta matkatavaroiden kanssa bussista pääsi ulos vasta päättärillä. Check-in oli vasta 15.00 ja tarkoituksemme oli jäädä matkalla jollekin terassille lounaalle, mutta emme löytäneet ainuttakaan kotikulmiltamme. Olin saanut puolankielisen viestin ovikoodeista, emme ymmärtäneet niistä hölkäsenpöläystä. Sattumalta ulos tuli tyttö, joka päästi meidät rappukäytävään. Asunnon ovikoodin ymmärsimme ja saimme avaimen käyttöön.


Platinium Apartments Słowackiego
Heitimme tavarat sisään ja lähdimme samoissa hikisissä vaatteissa kävelemään kohti vanhaa kaupunkia. Melko läheltä löysimme Piwiarnian, jonka terassille jäimme lounaalle.







Olimme aukiolla vähän ennen viittä ja jäimme odottamaan Bazylika Mariackan tasatunnin torvisoittoa. Kuulimme trumpetin soivan, mutta kumpikaan ei nähnyt soittajaa. Kummallista.

Palasimme kaupan kautta kämpille suihkuun ja siestan viettoon. Alkoi sataa.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Metsälenkki Dolina Białego -luonnonpuistossa

Olin ajatellut tälle päivälle vähän kevyempää vaellusta, mutta minkäs itselleen mahtaa; sielu kaipasi taas vuorille.


Jalat olivat jäykät eilisen rankan vaelluksen jäljiltä, en tietenkään ollut venytellyt niitä. Kävelin mäenlaskupaikan ja markkina-alueen ohi. Ostin 5zl:n lipun luonnonpuistoon (mahdollisuus ostaa myös 7 vrk:n lippu) ja aloitin jyrkän, kivisen ja paikoitellen kuraisen nousun.



Jokaisen mäen ja mutkan jälkeen toivoin alkavan tasaisemman polun. Kun niin tapahtui, kävelystä keskellä metsää pääsi nauttimaan kunnolla. Pariskuntia ja perheitä oli lähtenyt viettämään vapaapäivää metsäretkelle.



Aukkopaikoista oli hienot näköalat Zakopanen kaupunkiin ja Gubłowkalle asti. Kun polku lähti laskeutumaan alaspäin, tajusin tulkinneeni karttaa väärin. Giewont jää tällä kerralla näkemättä, mutta siellähän olemme Arjan kanssa jo käyneet.


Kalatówki
Ennen Kuźniceen paluuta poikkesin Kalatówkin vuoristomajalle syömään evääni. Kotimatkalla hain huoltoasemalta saunaoluet, sillä useimmat kaupat ovat sunnuntaisin kiinni. Kämpillä odottivat lämpimät löylyt. Pienessä saunassa oli Harvian kiuas, mutta piti hakea keittiöstä juomalasi, jotta sai heitettyä löylyä.


Bosco Pizza
Saunottuamme vilvoittelimme parvekkeella ja vietimme siestan. Illalla kävelimme läheiseen Bosco Pizzaan hyville pizzoille.


Pokoje Gošcinne Šwiatlomir
Palasimme kämpille ja otimme vielä lasilliset majapaikkamme aurinkoisella pihalla. Vuorille kertyi tummia pilviä, mutta ei niistä satanut ainakaan Zakopanen kaupunkiin. Olimme hiljaa mielissämme toivoneet puolalaisten naapureiden jo lopettaneen lomansa, mutta nämä palasivat kämpille ja alkoivat huudattaa jalkapalloa (telkkarista).

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kasprowy Wierch - Karb - Kuźnice - Zakopane

Kasprowy Wierch
Puolalaiset naapurimme nauroivat ja soittivat musiikkia yli puolenyön. Seitsemän jälkeen minulla soi herätys, kävin aamupesulla ja söin kevyen aamiaisen. Pakkasin camino-reppuuni vähän evästä ja ilmaiskarttoja, täytin vesipullon ja lähdin kävelemään Kuźniceen. Olin siellä niin aikaisin, että join aamukahvin, ostin Fantan mukaan ja kävin vielä vessassa. Pääsin jo 9.00 kabiinilla Kasprowy Wierchille, seuralaiseni olivat pieniä koululaisia ja heidän opettajiaan. Yksi pullea poika luovutti kohteliaasti minulle istumapaikkansa.


Ylhäällä tuuli kovasti ja hetken ehdin harmitella, ettei ollut takkia mukana. Se olisi kuitenkin ollut turhaa painolastia, sillä tuuli tyyntyi heti, kun laskeuduin upeiden maisemien ympäröimään laaksoon.


Kävelin tuttua keltaista reittiä risteykseen, josta matkani jatkui mustalla viitoitteua polkua. Vilkaistessani varmuuden vuoksi karttaa, yksi isä pikkutyttönsä kanssa pysähtyi kohdalle ja mies kysyi reittiä. Kuinka joku voi lähteä lapsen kanssa vuorille ilman karttaa tai sen puhelinsovellusta? Kerroin, mihin olen itse menossa ja varoitin Karbin selän jyrkästä noususta ja sen jälkeisestä jyrkästä laskusta vuoristojärvelle. Tarjosin vielä karttaani, jos mies haluaa ottaa siitä kuvan. Ei kelvannut.


Pidin lyhyen evästauon solisevan vuoripuron kohdalla ja päästin samalla muutamat vaeltajat ohitseni. Tällä reitillä ei ollut ruuhkaa, muutama vaeltaja tuli vastaan. Täällä ei toivoteta "Buen camino!" vaan lähes kaikki tervehtivät "Zin dobre!" Purot ylittivät paikoitellen polun ja sain pestyä eilen kurastuneet vaelluskenkäni.


Alkoi olla lämmin ja riisuin verkkatakkini pois. Maisemat olivat uskomattoman hienot. Vuorilla näkyi vielä paikoitellen lunta. 


Tatran rakkaa
Alkoi kivinen nousu kohti Karbia (1853 mpy). Ihan kuin jotain Lapin rakkaa. Jokainen askel ja kivi oli harkittava, niin ylä- kuin alamäessäkin. Kuvia ottaessaan tai maisemia ihaillessa oli pakko pysähtyä.




Karbilla tuuli taas julmetusti ja porukat vetivät tuulipukuja päälleen. Minäkin puin verkkatakin takaisin ja pientä evästä nautittuani laitoin kaikki tavarat reppuun, sillä jyrkässä ylä- ja alamäessä käsillekin oli käyttöä. Tapasin taas isän ja punaposkisen, hymyilevän tytön. Olin helpottunut, kun he lähtivät palaamaan samaa reittiä, eivätkä yrittäneetkään ylittää Karbin selkää.


Karb

Karb

Czarny Staw Gąsienicowy

Upea Czarny Staw Gąsienicowy (järvi) tuli näkyviin, samaan aikaan paikalle ilmestyi ambulanssihelikopteri pörräämään järveä ympäröiville vuorille.



En tiedä, oliko kyseessä harjoitus vai oliko joku oikeasti pulassa rinteillä, mutta en nähnyt ketään kuskattavan poiskaan. Kaikki vaeltajat jymähtivät paikoilleen seuraamaan tilannetta ja ottamaan kuvia. Olin todella tyytyväinen valittuani taas tämän suunnan reitilleni, sillä mäki alas/ylös järvelle on todella jyrkkä.


Reitin ainoa majoitus, kahvila/ravintola/vessapaikka on jonkun matkaa järveltä sijaitseva Murowaniec, jonne minäkin suunnistin.


Lyhyen huilin jälkeen jatkoin matkaa ja kun eteen tuli kaksi vaihtoehtoista reittiä takaisin Kuźniceen, piti hetken miettiä. Olemme Arjan kanssa laskeutuneet kahdesti samaa reittiä, nyt onnistuin valitsemaan sen toisen (vasemman puoleisen), joka on vähän jyrkempi ja kivisempi, siksi vähemmän suosittu alaspäin mennessä. Puuskuttavia vastaantulijoita kyllä riitti. Molemmille reiteille on arvioitu kuluvan sama aika.


Alhaalla kivinen polku päättyi taas laaksoon ja alkoi miellyttävä kävely tasaista tietä läpi niittyjen. Sitä vain ihmettelen, mihin vastaantulevat vanhemmat rouvat pikkukengissään olivat menossa, kun heitä vastassa oli jyrkkä, kivinen polku, joka ei johtanut muualle kuin Murowanieciin.


Stek
Hannu oli viettänyt päivän menemällä funicularilla Gubalówkalle ja kävelemällä sieltä alas samaa reittiä kuin minä eilen. Suihkun jälkeen lähdimme illalliselle Restauracja Stekiin.

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Gubałowka - kurainen ylämäki ja asvalttia alamäki

Jogurtti-pähkinä-mehuaamiaisen syötyämme kävelimme keskustaan ja ostin tikettitoimistosta menolipun Kasprowy Wierchiin huomisaamulle (11€). Viikonlopusta johtuen lippuja oli jäljellä enää 9.10 tai iltapäiväneljän kabiiniin.


Tiemme erkanivat, Hannu jäi pyörimään keskustaan, kun minä lähdin tarpomaan jyrkkää ja kuraista funicularin radan vartta ylös Gubałowkalle. Jostain syystä silta radan yli oli suljettu, enkä päässyt kävelemään ruohikkoiselle laskettelurinteelle, vaan oli punnerrettava ylös asti juurikkoista rinnettä.


Ylhäällä huilasin oluen ja vessakäynnin verran. Gubałowka on ahdettu täyteen rihkamaa myyviä kojuja ja katu on täynnä turisteja. Niiltä kun sulkee silmänsä, paikka on käymisen arvoinen. Molemmin puolin tietä avautuu upea maisema vuorille ja laskettelurinteille.


Mitä pidemmälle kävelin, sitä harvemmin oli enää turistirihkamaa myyviä kojuja. Ostin savujuuston karpalohillolla ja matkani jatkui Butorowy Wierchille. Kartan mukaan sieltä olisi pitänyt lähteä "sininen reitti" takaisin Zakopaneen, mutta se jäi minulta löytämättä.


Palasin takaisin ajotielle, jota pitkin kävelin (taas!) takaisin keskustaan. Matka oli pidempi mitä muistin, johtuiko siitä, että kävelin sen nyt yksin? 


Treffasimme Hannun kanssa keskustassa ja menimme tutulle terassille porttereille. Hän oli poissaollessani tehnyt tuttavuutta nuoren puolalaisreissaajan kanssa.


Kävimme hyvällä lounaalla eilisestä tutussa Zapiecekissa, ennen kuin kävelimme kämpille suihkuun ja huilimaan.

Taivas kirkastui illaksi ja kävelimme mainioon Karczma Przy Młynieen illalliselle. 
Perinteistä hirsien tiivistämistä
Ihanaa savujuustoa karpalohillolla
Palasimme kämpille suorinta tietä, sillä minulla on huomenna suht aikainen herätys.