maanantai 28. joulukuuta 2015

Viimeisiä viedään

Golfkentän viheriöt loppuvuodesta

Vuoden päättyessä voi katsella hetken taaksepäin. Kulunut vuosi piti sisällään sopivasti töitä ja vapaata. Kävin kahdella reissulla; elokuussa Hannun synttärimatka Espanjaan ja Portugaliin sekä syksyllä Balkanin reissu Kroatiaan ja Bosnia&Hertsegovinaan. Tallinnassa kävimme kolmella hotellimatkalla ja minä muutamalla päiväristeilyllä. Moottoripyöräily jäi taas kerran vähiin ja kotimaanlomailua harrastimme vain viettämällä viikonloput Bromarvissa, Kustavin Lootholman jurttamajoituksessa ja Savitaipaleella Kuolimojärven rannalla.

Tämän vuoden rutistus oli talon ulkomaalaus, jonka saimme lähes valmiiksi muutaman ystävämme kanssa. Palkitsimme heidät Hannun synttärikesteillä.

Hannu kävi keväällä jalkaleikkauksessa ja täytti loppukesällä pyöreitä. Syksyllä hän lunasti itselleen Harrin vanhan KMZ:n. Sen kunnostuksesta tuli uusi harrastus. Lisäksi pitäisi saattaa eteisen remontti loppuun.

Liikuntaa olen harrastanut laiskanlaisesti, lähinnä lempeää joogaa, pilatesta, kävelyä ja pyöräilyä. Syksyllä sentään zumbaakin. Tarkoitus on vuoden vaihtuessa jatkaa Rekolan Raikkaan jumpissa ja hankkia 10-kortti Korso Gymin zumbatunneille. Mitään uudenvuodenlupauksia en tee, mutta jonkunlainen ryhtiliike on paikallaan. Pääasia on pitää itsensä kunnossa ja terveenä.

Kulttuuririentojakin on riittänyt; olemme käyneet elokuvissa, teatterissa ja konserteissa. Toivottavasti ensi kesänä Suomenlinnassa on vuorossa lapsillekin sopiva näytös, että pääsemme taas ipanoiden kanssa päiväretkelle ja teatteriin. Saamani museokortin ansiosta tulen kiertämään ainakin pääkaupunkiseudun taidenäyttelyitä ahkerasti, ehkä vihdoin viimein käyn myös Salon Taidemuseossa.

Äidin Alzheimer-tauti etenee omaa tahtiaan ja hän taantuu pikku hiljaa. Lenkille hän lähtee mielellään, mutta vauhti on hidastunut ja fyysinen kunto muutenkin huonontunut. Virekodissa pitäisi nimensä mukaisesti olla enemmän liikuntaa ja jumppahetkiä. Syöminen onnistuu vielä jotenkuten itse, mutta pukemiseen ja puhtauden hoitoon äiti tarvitsee apua. Välillä hän osaa siinä hommassa olla oikein itsepäinen ja pistää hanttiin kaikin voimin. Voin hyvin kuvitella, millainen mummo minusta tulee vanhempana...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti