Nuoripari kotiutui joskus yöllä, sen jälkeen oli hiljaista, vain Becky kuorsasi vienosti. Vappuaaton sää oli kovin suomalainen; en saanut vieläkään pestyä koneellista pyykkiä ilman kuivuria. Jatketaan siis edelleen matkaa kuraisilla housuilla, kun kaupunkivaatteilla ei vielä tarkene.
Juna- ja bussiasemat ovat kauempana, lähdin kartta kädessä matkaan. Junalippuja Portoon oli jäljellä vain huomisillaksi, kävelin tien toiselle puolelle bussiasemalle ja sain lipun (suora, 20€) aamupäivälle. Paluulenkin tein seuraten keltaisia nuolia, jotka johtivat suoraan Capela da Peregrinaan. Kirkkoon oli niin pitkä jono, että otin vain leiman sattumalta mukana olevaan vaelluspassiini.
Hain kaupasta vappuviinin (Ribeiro), leikkeleitä aamun paahtoleiville ja ja jaloille viilentävää aloeverageeliä.
 |
| Vapun eväät? |
Palasin kämpille ja sain dormiin uutta seuraa; Anitan Jurmalasta ja taiwanilaisen Janin.
 |
| La Estafeta |
Lähdin eilisestä tuttuun La Estafetaan ja söin hyvän ensalada mixtan (taas jaettavan kokoinen) ja chipirones paistetulla sipulilla. Eipä ole illalla tarvetta lähteä etsimään ruokapaikkaa! Tietenkin heti ravintolasta poistuttuani löysin Pontevedran 100 Montaditoksen, jossa olisin voinut syödä halvan caesarin, mutta en näin hyvää lounasta.
Lounaan jälkeen yritin huilailla dormissa, mutta uutta porukkaa lappasi sisälle iltapäivän aikana dormin täydeltä. Kuten viehättävä vanhempi pariskunta Krakovasta.
 |
| Capela da Peregrina |
Lähdin ulos aurinkoiseen iltaan ja tsekkasin vielä suorimman kävelyreitin bussiasemalle, hukaten tietenkin selkäni taakse jäävät keltaiset nuolet. Ostin palan pizzaa ja kävin kahvilla.
Loppuillan vietin dormilaisten kanssa olohuoneessa seurustellen ja viinipulloja tasaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti