Hyvää palmusunnuntaita! Pitkästä aikaa nukuin hyvin. Sänkyyn sai ottaa peiton ja filtin jos halusi, vain yksi mies dormissa kuorsasi ja sekin meteli loppui joskus yöllä. Päivästä tulisi taas kaunis ja entuudestaan tiesin reitin hienoksi. Tosin silloin harhailin ties missä lähes koko päivän.
 |
| Sao Bento da Porta |
Pysähdyin aamiaiselle Sao Bento da Portassa, samaan kahvilaan tuli sunnuntaipyöräilevä miesjoukko ja tsekkitytöt. Kun tein lähtöä, Dalilakin saapui ja pyysi, että vaihtaisimme puhelinnumeroita ja kutsui minut kylään Porton lähettyville. Hän aikoo jäädä yöksi jo Valençaan, kun joku tuttu tiesi kertoa, että Espanja on paljon kalliimpi maa.
Laskeuduin tuttua, kaunista reittiä Pedreiraan, jossa viime kerralla puskista pölähdettyäni löysin viimein ensimmäiset siniset nuolet toiseen suuntaan (Fatimaan). Riisuin rinkan harteiltani ja hain leiman kahvilasta. Paikalle saapui myös puuskuttava mallorcalainen, joka kuultuaan että olen Suomesta, kehui kielitaidollaan: "Saatana, perkele".
 |
| Pedreira |
 |
| Valença |
 |
| Valença |
Saavuin minäkin Valençaan, tällä kerralla toisesta suunnasta. Kävelin linnoitukselle ja pysähdyin oluelle. Vanha linnoitusalue oli täynnä pyhäpäivän viettäjiä ja turisteja. Porukat kulkivat "palmunoksat" käsissään. Halvoilla hinnoilla ei voi kehua! Maps.me ei tunnistanut vanhaa ruosteista siltaa, vaan väitti matkaa Tuihin olevan 33 kilometriä. Tuossahan se on joen toisella puolella!
 |
| Tui, Espanja |
 |
| Tui, Espanja |
Niin minä kävelin Espanjaan, eikä kukaan kysellyt terveystodistuksia. Yksityinen albergue oli kiinni ja kun soitin sinne, joku daami tuli kertomaan, että paikka on täyteen buukattu. Ohjeisti minut kunnalliseen albergueen ja sain valittua mukavasta kohdasta alapedin. Kerrossängyt ovat harvakseltaan ja jokaisen välissä on seinustalla lämmitin, joten tulen pärjäämään ilman peittoakin. Menin kattotasanteelle pyykkäämään, seurakseni sain parista paikasta tutun pojan Berliinistä. Juttelimme reissuistamme ja hän kertoi Belgiassa opiskellessaan oppineensa (ja sittemmin unohtaneensa) jonkun sanan, joka kertoi suomalaisten yleisestä tavasta juoda olutta yksin kotona maaten sohvalla alusvaatteissaan. Siis "kalsarikännit". Kerroin, että se on pelkkää legendaa.
Parhaat näkymät alberguen ikkunasta (katedraalin takana)! |
| O Vello Cabalo Furado |
 |
| Tui, Espanja |
Päätin syödä myöhäisen lounaan ja menin O Vello Cabalo Furadoon, kun sen listalla oli mustekalaa. Patatas bravaksia ei ollut, onneksi, sillä annos oli muutenkin valtava.
Kävin Tuin katedraalissa ja nyt se itku äidistä tuli.
Albergue alkoi täyttyä ja tuttuja kerääntyä yhteen. Yllättäen Daniel asettui samaan dormiin, luulin hänen menneen jo eteenpäin. Toisaalta hän osaa kävellä hitaasti nautiskellen, eikä pidä turhaa kiirettä. Aulassa istui myös Mallorcan mies - Miguel - joka oli kompuroinut Valençaan saapuessaan ja loukannut itsensä ruhjeille. Otsassa näytti olevan ainakin pari tikkiä. Nyt niille suomenkielisille kirosanoille tuli käyttöä! Kerroin Patricialle (Lissabon/Amsterdam) käyneeni katedraalissa ja pillahdin uudelleen itkuun. Hän lohdutti lämpimästi ja viimeistään nyt meistä tuli ystävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti