16 päivän vaellus (+ harhailut) yhteensä 380 km. Lisäksi kaupunkikävelyä ns. vapaa-aikana.
Yön yskittyään (ja ehkä muutenkin) espanjalaismiehen ääni oli niin matala ja käheä, että teki mieli kysyä, laulaako hän flamencoa. "Aijaijai!!!" Allison totesi aamulla, että nyt hän voisi ottaa sen lasillisen viiniä, onhan hänen syntymäpäivänsä. Söin aamujogurtit, matkalla bussiasemalle pysähdyin kahvilaan espressolle ja pienelle leivonnaiselle. Bussilippu oli halvempi kuskilta ostettuna kuin nettilippu. Hyvin oli tilaa, viereeni sain Robertin. Bussi ajoi rannikkoa myötäillen, saimme ihailla merta pitkän matkaa. Kun kuski vaihtui naiseksi, tämä pysäytti bussin tien laitaan ja kävi huomauttamassa, jos joku matkustaja oli ilman maskia. Löysin Albergue la Estacionin aseman läheltä, kävin suihkussa ja latasin pesukoneen. Sen pyöriessä menin tien toiselle puolelle kahvilaan salaatille. Siirsin pyykit kuivuriin ja pesin juoksutakin käsin. Viime kilometreillä sain samaan dormiin toisen suomalaisen; Mikael, joka tosin asuu Tallinnassa. Huomasin, että hän on caminolla ensimmäinen, jonka näin minun lisäkseni käyttävän silkkistä makuupussia.
Santiago de Compostela |
Vielä piti raahautua vanhakaupunkiin; tarkoitukseni oli löytää Camino de Madrid -opas ja uusi sadeviitta. Ensimmäiseksi menin juna-asemalle ostaakseni lipun Ourenseen valmiiksi huomiselle. Aikani jonotettuani virkailija neuvoi minut toiselle luukulle, josta huomisen liput myydään. Annoin olla ja kävelin katedraalille. Jonoa oli nyt (pääsiäisen mentyä ohi) vähemmän, en kuitenkaan jäänyt jonottamaan sisäänpääsyä. Olen kerran ollut Santiagon katedraalissa pyhiinvaeltajien messussa ja se pysyy ikuisesti sydämessäni. Turistikaupoissa myytiin vain Camino-rihkamaa, kävelin keskustan laidalle, jonka kirjakaupassa oli myynnissä Camino de Madrid -opas. Pyöräilijöille! Kävellessäni olin huomannut yhden pizzerian, kävin syömässä merellisen pizzan, ennen kuin palasin ostamaan junalipun Ourenseen. Kävin vielä alberguen kadun toisella puolella iltakahvilla ja vietin loppuillan dormissa. Seurakseni sain neljä hiljaista miestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti