Kämppäkaverit olivat hiljaisinta sorttia, silti nukuin huonosti. Ehkä jännitin, että minä olen se ainoa kuorsaaja. Aamuyöstä odottelin, milloin uskallan hiipiä vessaan. Seitsemään asti jaksoin odottaa. Pakkasin loput tavarat mahdollisimman hiljaa aamunkajossa. Keittiöstä tulvi tuoreen kahvin tuoksu ja iloiseksi yllätykseksi siellä oli valmiina koko kattaus, vaikka olin tunnin aamiaisaikaa edellä. Oliko joku ottanut toivomukseni kuuleviin korviinsa? Yleensä en syö aamiaista ennen pitkää patikkaa, mutta nyt tarjolla oli rouhesämpylöitä, suklaakakkua ja hedelmiä, joten hyvän kahvin lisäksi tankkasin itseni kevyesti ja otin pari hedelmää mukaan.
Tämän päivän vaellus oli enimmäkseen kaupunkikävelyä. Jossain Porton esikaupungissa tietyöt ohjasivat minut väärään suuntaan. Pysähdyin seuraavaan risteykseen tutkimaan Maps.meeta ja yksi autoileva herrasmies pysähtyi neuvomaan, missä Camino Santiagon reitti on. Onneksi itse katsoin tarkemmin kahden caminon merkkiä, etten vahingossa lähtenyt uudelleen kävelemään camino coastalia. Kävelyä asvaltilla ja kivisillä kävelyteillä. Pihoilla kukkivat ruusut, atsaleat, rhodot, torvikukat ym. Kun käännyin pois keskustoista, pelloilla kukkivat valkoiset kallat ja liete tuoksui.
 |
| Mosteiro de Vairão |
Vihdoin saavuin Vairãoon ja löysin uuden yösijani Mosteiro de Vairãon, joka on hieno, mutta kolea majapaikka. Sain pedin 4h naisten dormista (10€) ja otin käytävältä kaksi filttiä lämmittämään vuodettani. Googlemaps näytti tälle päivälle kilometrejä 30, Maps.me 26, joka taitaa ajasta päätellen olla lähinnä totuutta.
 |
| Restaurante do Miguel |
Kun olin saanut petini, päätin että käynkin syömässä ennen suihkua, niin ei tarvitse vaihtaa vaatteita moneen kertaan. Luostarin respa suositteli läheistä Restaurante do Miguelia, jonne kävelin hikisin vaattein. Ehkä saan ne huomenna pestyä?
 |
| This is the finest thing in the camino |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti