torstai 7. huhtikuuta 2022

Pedra Furada - Barcelos - Tamel S. Pedro Fins 20 km

Todella hiljainen majapaikka sekä sijainniltaan että huonekavereiden osalta. Mukavuutta lisäsivät hyväntuoksuiset liinavaatteet ja lämpimät peitot. Tyttöjen herätys soi 6.30. He torkuttivat pari kertaa, sillä aikaa minä kävin aamupesulla. Annoin heidän lähteä isoine rinkkoineen edeltäni ja uhrauduin juomaan talon tarjoaman neskahvin sitruunapullan kostukkeeksi. Portugalilaisrouva oli ensimmäisellä caminollaan ja annoin hänen kuvata opaskirjani sivuja. Olin kävellyt parikymmentä metriä kun huomasin jotain puuttuvan. Kahvallinen termosjuomapullo on niin kasvanut käteeni, että ilman sitä tulee outo olo.

Ensimmäisen ylämäen jälkeen riisuin takkini. Tuuli oli tyyntynyt. Gardeniat kukkivat isoina puina tai pensasaitoina. Kolmantena vaelluspäivänä kävelyyn alkoi löytyä rentoutta. Lonkissa ja reisissä ei tuntunut enää niin paljon rinkan kantamisen ja mäkien ravaamisen aiheuttamaa jäykkyyttä. Vähän ennen Barcelosta poikkesin hautausmaalle. Keskustassa pysähdyin oluelle, matkaa määränpäähän oli kymmenisen kilometriä.

Barcelos
Ohitettuani Barceloksen huomasin elottoman, kauniin kissan kadunvarressa. Palasin kulman taakse, missä kaksi naista jutteli keskenään aidan yli. Nuorempi heistä riensi pihan takaportille ja totesi kissan olevan hänen. Itkuhan siinä tuli.

Eilisestä viisastuneena päätin syödä lämpimän aterian jo päivällä. Matka jatkui ylämäkeen ja luulin jo harhautuneeni reitiltä, opasteen kaksi vaihtoehtoa pistivät taas miettimään.
 
Lopulta päädyin Albergue de S. Pedro Finsiin, kerroin Antonion lähettämät terveiset Carlokselle ja sain petipaikkani (5€). Kirkko on aivan vieressä, tuskin täällä aamuseitsemän jälkeen enää nukutaan.

Kävin suihkussa ja pyykillä. Tsekkitytöt saapuivat. Iltapäivällä yritin huilia, mutta alakerrassa lisääntyvä meteli piti hereillä. Ensimmäisen kerran minulla oli alapeti ja venyttelin jalkojani yläpetiä vasten. Mietin pizzan tilaamista, mutta se saattaa olla yötä vasten liian raskas. Tien toisella puolella on ravintola, joka tarjoaa pyhiinvaeltajille illallista kahdeksalla eurolla.

No oli vähän liikaa, söin sen minkä jaksoin. Albergueen palatessani ilma tuntui kostealta. Huomiselle on luvattukin sadetta, ounou! Pyysin Carlokselta filtin, vaikka huone tuntuikin lämpimältä. Mukavaa, kun yläpedit jäivät tyhjiksi. Kaikki saivat ripustettua pyyhkeensä ja vaatteensa yläpetien kaiteisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti