torstai 14. huhtikuuta 2022

Pontevedra - Caldas de Reis 22 km, vanha tuttu reitti

Suurin osa tutuista tekee pidempiä päivämatkoja ja kulkevat jossain edellämme. Dalila jäi jonnekin taakse ja Marta joutui jättämään leikin kesken. Tästä eteenpäin reitti on taas tuttu, tosin kävelen sen nyt "oikeinpäin". Tältä osuudelta muistin sen tasaisuuden ja kauneuden, mutta myös mutaisuuden. Silloin (2019) viimeinen vaelluspäiväni oli sateinen. Nyt aurinko paistoi, lähdin kevyin vaattein matkaan myöhemmin kuin Patricia ja Marie. Kaupungissa oli vielä yön jälkeen kosteaa ja viileää. Metsäpoluilla oli varjoista, linnut lauloivat ja ajatukseni olivat taas äidin, isän ja isoäitien luona. Aiemmilla caminoillani olen ottanut muiden murheet mukaani, tällä kerralla kannan vain omaa suruani. Ja toiveen, että Zeljka paranee. Tosin Concha pyysi, että otan hänetkin sydämeeni mukaan caminolle. Sen lupasin, kunhan ei tarvitse kantaa hartioilla. "Train your wings, girl!" vastasi tämä.

Caldas de Reis, my Camino Family

Reitti oli juuri niin kaunis kuin muistinkin, tällä kerralla vähemmän kurainen. Jossain metsässä ohitin Patrician ja Marien, jäämättä kulkemaan kummankaan rinnalle.

Aamiaiselle pysähdyin tutussa kylässä, viimeksi yövyin sen lähellä olevassa alberguessa.

Caldas de Reis

Saavuin Caldas de Reisiin ja kävelin huomaamatta ohi Albergue a Queimadan keskustaan, josta minut ohjeistettiin takaisin sillan toiselle puolelle. Sain petini ja kävin suihkussa. Käytettävissä oli aurinkoinen piha, vein sinne kenkäni ja pestyt pyykit.

Cafeteria Termas
Caldas de Reis

Sovimme Patrician kanssa lounastreffit sillan viereiseen Cafeteria Termasiin. Marie oli jäänyt huilaamaan jalkavaivoineen. Seuraksemme saimme nuoren Etelä-Koreasta kotoisin olevan Jinun, joka matkailee täällä kuukauden yksin.

Syötyämme minä otin uuden jalkakylvyn kaupungin yleisen terma-altaan lämpimässä vedessä.

Kävelimme kirkolle, mutta siellä oli messu meneillään. En olisi muutenkaan mennyt sisälle; lämpimän ilman kunniaksi olin ottanut shortsihameen käyttööni. Palasin albergueen, mutta siellä oli niin huono wifi, että menin naapuriin Albergue Timonelin baariin päivittämään blogiani. Sen vähän, minkä jaksoin.

Takana 190 käveltyä kilometriä, edessä saman verran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti