Margot halusi lähteä mahdollisimman aikaisin, olihan tulossa taas kuuma päivä. No lähdettiin jo pimeän aikaan eikä meinattu millään löytää reittimerkkejä. Pyörittiin paikoillamme, kunnes muitakin vaeltajia alkoi näkyä maantiellä. Siltä siirryimme luonnonpuistoon ja kävely kulki alkuun ilman vaivoja.
Oli kaunis aamu ja kaunis puisto. Lehmät laidunsivat kukkivilla laitumilla ilman aitoja, vaikka niillä oli pienet vasikat. Etenin reippaasti kymmenisen kilometriä, reitti oli nousujohteinen, mutta tasainen, kunnes alkoi kivinen osuus. Samaan aikaan jalkapohjan rakkula alkoi ärtyä. Olin vaihtanut sukat kokeilun vuoksi puuvillaisiin, mikä ei ehkä kannattanut. Aloin nilkuttaa ja se aiheutti kipua ja uusia rakkuloita jalkasyrjään. Margot saavutti minut ja hidastimme vauhtia. Yskivän hollatilaispariskunnan rouva oli kompuroinut kiviin ja saanut itsensä naarmuille.
Kilometrit eivät tuntuneet lainkaan loppuvan. Eikä mikään ihme; olimme vahingossa ohittaneet Alcuéscarin reittimerkit ja kävelimme kohti seuraavaa kylää. Käännyimme takaisin ja kysyimme tietä yhdeltä rekkakuskilta, mutta burgoslainen ei sitä tiennyt. Perässä tullut Bemarikuski heitti meidät perille ja majoituimme Los Esclavos de Maria y los Pobres -luostariin (vapaaehtoinen maksu luostarin ylläpitoon). Katsoin, missä yskivä pariskunta on ja menin toiseen dormiin.
Los Esclavos de Maria y los Pobres -luostarin piha |
Guadalupen neitsyt? |
Jätimme rinkat sänkyihin ja menimme naapuribaariin oluelle. Sinne muutkin vaeltajat ilmestyivät yksi toisensa jälkeen. Palasimme luostariin (kylmään) suihkuun ja pyykille. Huilasimme hetken, kävimme marketissa ja menimme baariin, mutta sieltä saisi ruokaa vasta kahdeksan jälkeen.
Los Esclavos de Maria y los Pobres |
Luostariin kirjautui yksi liettualainen nuori nainen. Ilmeisen harras katolilainen, hän piti huivia päässä aina, kun liikkui dormin ulkopuolella. Missasimme pyhiinvaeltajien messun, jonka luulimme alkavan seitsemältä. Jäimme alas odottamaan ruokailun alkamista. Sitä ennen Manuel esitteli kappelin ja joku pappi piti lyhyen hartaushetken.
Los Esclavos de Maria y los Pobres |
Los Esclavos de Maria y los Pobres |
Lähes kaikki osallistuivat yhteisruokailuun. Olimme olleet koko päivän ilman ruokaa. Saimme kylmää keittoa, salaattia juustokuutioilla ja leikkeleillä, uunimakkaraa ja hedelmiä. Vain kahvi ja viini jäivät puuttumaan.
Los Esclavos de Maria y los Pobres |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti