Itseään voi kiusata monella tavalla. Kuten vaeltamalla Sevillasta alkavaa Via de la Plataa Afrikan föönituulen nostaessa lämpötilan lähes 40 asteeseen. Tai nukkuessa dormissa, jossa yksi mies kuorsaa ja toisen uniapnealaite suhisee ja pihisee aivan koko yön. En vieläkään ole tottunut siihen, tosin Hannun CPAP ei pidä tuollaista meteliä.
Suurin osa porukasta heräsi kuudelta ja lähti seitsemältä etukäteen tilatulla taksilla puoliväliin pitkää vaellusta. Danny taisi olla ainoa, joka lähti kävelemään koko 33 kilometrin matkan. Daniella (IT) ja minä emme pitäneet mitään kiirettä, sillä aioimme mennä Grimaldoon asti bussilla (varasin jopa lipun etukäteen), vaikka siihen menisikin vaihtoineen monta tuntia. Söimme aamiaisen kaikessa rauhassa ja kävelimme bussiasemalle, joka oli vielä suljettu. Daniella alkoi sujuvalla espanjalla hieroa kauppoja kyydistä paikallisen miehen kanssa ja tinki sen 30 euroon. Pääsimme matkaan yhdeksältä, välillä ripotteli vähän vettä. Sää oli harmiteltavan sopiva vaeltamiseen.
 |
| Bar Grimaldo |
 |
| Vilkasta kyläelämää Grimaldossa |
Saavuimme Grimaldoon ennen kymmentä. Daniella soitteli seuraaviin kohteisiin ja yritti saada yösijaa, mutta kaikki olivat täynnä vappuviikonlopun takia ja hänkin päätti jäädä Grimaldoon. Baari aukesi ja rouva kävi nopeasti siistimässä samassa rakennuksessa olevan kunnallisen alberguen (donativo). Saimme oman dormimme ja ostin eurolla kertokäyttölakanan ja -tyynyliinan. Baarin terassille alkoi kertyä paikallisia ukkoja. Kävin suihkussa (olin unohtanut suihkusappuani edelliseen paikkaan, mutta täällä talo tarjoaa) ja istahdin oluelle. Teimme Danielan kanssa pienen kävelylenkin tässä tosi pienessä (asukkaita max 70) kylässä. Kävimme tsekkaamassa tienhaaran, josta pääsee takaisin merkitylle caminoreitille.
 |
| Bar Grimaldo |
Odottelimme niin kauan, että perheen mies tuli avuksi ja lounasaika saattoi alkaa. Söimme hyvät ruuat ja terassilla istuessamme saimme sauraa albergueen. Olin jo toivonut päässeeni eroon yskivästä hollantilaisparista, mutta niin nämä taas ilmestyivät seuraamme. He saivat toisen dormin, eikä muita majoittujia saapunutkaan. Hekin yrittivät turhaan soitella yösijaa itselleen seuraavista kohteista. Minä taidan luottaa tuuriini tai sitten otan kyydin jostain johonkin.
Huonosti nukutun yön jälkeen tarvitsimme molemmat päiväunet viileässä dormissamme. Minun sänkyni on niin notkolla, että nukun jossain kuopassa. Vaihdoin tyynyn sängyn toiseen päähän, ehkä se vähän auttaa. Tein pienen kävelylenkin, mutta kylä loppui taas kohtsillään. Suuruudenhulluuksissaan nämä ovat matkineet Hollywoodia ja pystyttäneet GRIMALDO-kyltin heinikkoon. Otin suolatut auringonkukansiemenet mukaan ja jäin baarin terassille tintoveranolle. Pian olen nähnyt kaikki tämän kylän asukkaat, kun he kokoontuivat baariin kahvittelemaan. Hollantilaiset liittyivät seuraani, samoin Daniela, joka oli pessyt nyrkkipyykkiä. Konekin olisi taas käytössä, mutta tänään ei tarvinnut hikoilla. Daniela tilasi itselleen iltapalan ja eväät aamuksi, minä jätin väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti