Hotellihuoneen hintaan (45€/2hh) ei kuulunut aamiaista, mutta no worries! Jo seitsemän kilometrin päässä olisi pysähdys pienessä kylässä. Lähdimme liikkeelle jo pimeään aikaan, olimme juuri poistuneet kylästä, kun kirkonkellot kalkattivat seitsemää.
Calzadilla de los Barros |
Saavuimme kahdeksalta Calzadilla de los Barrosiin ja kylän 2-3 kahvilaa olivat kiinni! Kunnantalon edessä olevasta hanasta sain sentään täytettyä juomapulloni. Oli taas kaunis reitti, vaihteeksi viinitarhojen ympäröimää peltotietä. Välillä tuntuu, että kävelen kuin kone seuraavaan kohteeseen, kun Via de la Platan maisemat eivät juuri miksikään muutu.
Kävelimme Margotin kanssa taas suunnilleen samaa vauhtia, vaikka hän onkin minua kookkaampi. Pidimme pari paussia, kerran kivellä selät vastakkain istuen, kerran yhden katoksen alla ja söimme omia eväitämme. Sen jälkeen jatkoin omaan tahtiini ja saavuin keskustaan, joka ei kuitenkaan ollut vielä Zafra. Jäin oluelle terassille , jossa istuivat jo meitä ennen hotellista lähtenyt saksalaismies ja yskivä hollantilaispariskunta, joka oli taittanut alkuosan matkasta bussilla. Pian paikalle saapui myös Margot ja hänen perässään Esther. Kolme viikkoa näiden kaikkien hollatilaisten kanssa, niin minäkin pian ymmärrän heidän puheitaan. "Duidui!"
Saavuimme puolenpäivän jälkeen helteessä Albergue Peregrinos Vincent van Goghiin (12€ sisältäen pyykit konepesussa) ja majoituimme Margotin kanssa dormiin, jonne perässämme tuli Esther.
Albergue Peregrinos Vincent van Gogh |
La Barca |
Otin ensimmäisen suihkuvuoron ja jätin kaikki käyttämäni vaatteet + pyyhkeen koneeseen pestäväksi. Kävelin lähinurkilla ja jäin opaskirjan suositteleman La Barcan terassille myöhäiselle lounaalle. Kuulin jonkun huutavan nimeäni; Andra saapui ja kutsuin hänet meidän dormiimme. Ruokaa odotellessani suunnittelin huomista ja vähän loppuvaellustakin. Huominen tulee olemaan helpohko, jos jalkapohjassa oleva rakkula pysyy rauhallisena. Seuraavan päivän reitti ilman mitään palveluja on niin pitkä, että siihen voisin harkita jopa bussia. Olen viikossa vaeltanut noin 150 kilometriä, mikä on liian vähän tekemääni suunnitelmaan nähden.
Tilasin kympin annoksen, jossa oli paistettuja kananmunia, mustekalaa, lihaa ja salaattia. Turhaan tilasin perunat, ne olivat jo liikaa.
Iltakävelyn tein läheiseen puistoon. Siinä ainoassa baarissa, mistä löysin 43-likööriä, ei saanut tuorepuristettua appelsiinimehua. No, meneehän se tarvittaessa appelsiinilimunkin kanssa. Margot oli jo pedissä, kun palasin kämpille, muut vielä ulkona.
Muuten hyvä albergue, mutta keittiö ja kattoterassi ovat pariskunnan omassa käytössä ja alakerrassa on vain yksi kylppäri yhteiskäytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti